Rauma
Suomen Viljava Oy aloittaa kuluvan marraskuun aikana uuden kauramyllyn rakentamisen ja asennustyöt Rauman viljavarastoon. Yhtiö on solminut myllylaitoksen päälaitteiden toimitussopimuksen sveitsiläisen Bühler Group AG:n kanssa.
Toimitusjohtaja Pasi Lähdetie kertoo, että osa laite- ja järjestelmätoimituksista on vielä vielä sopimatta, mutta myllyinvestointi on lähdössä liikkeelle suunnitellusti. Lähdetie arvioi, että tuotanto Raumalla käynnistyy alkuvuodesta 2023.
Suomen Viljava Oy tiedotti kevättalvella investoinnistaan Rauman sataman viljavarastoon ja kauran jalostusasteen nostamiseen. Yhtiö ei kertonut investoinnin taloudellista arvoa, eikä Lähdetie paljasta vielä myllylaitoksen investointisummaa.
Rauman viljavaraston yhteyteen nousee teollisen mittaluokan jalostuslaitos, jonka kapasiteetti on 110 miljoonaa kiloa kauraa. Myllylaitoksessa valmistetaan teollisuuskäyttöön jatkojalostukseen kauraytimiä ja -hiutaleita noin 80 miljoonaa kiloa ja noin 30 miljoonaa kiloa kaurankuoripellettejä rehuteollisuudelle ja energiantuotantoon.
Investointi on kansantaloudellisesti varsin merkittävä, sillä suomalaista kauraa on viety kokonaisina jyvinä maailmalle vuosittain 300–400 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan vuonna 2020 Suomen kaurasato oli yhteensä noin 1 100 miljoonaa kiloa.
Lähdetien mukaan suomalaisen kauran ja sen jalosteiden kysyntänäkymät ovat korkean laadun ansiosta suotuisat. Kauratuotteiden kulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti vuosittain 3,5 prosenttia.
Rauman myllyn tuotanto on suunnattu vientimarkkinoille. Pasi Lähdetie sanoo Rauman sataman sijainnin sekä syväväylän ja konttiliikenteen tarjoavan hyvät puitteet myllytoiminnalle ja viennille.
”Satakunta on myös merkittävää kauran viljelyaluetta”, Lähdetie kertaa investointipäätöksen taustoja.
Kauramyllyn toimintaa varten Suomen Viljava on perustanut erillisen tytäryhtiön, Oat Mill Finland Oy:n.
Uuden yhtiön toimitusjohtaja Timo Kahilakoski arvioi, että myllylaitoksen tuotantoon avautuu yhteensä noin kymmenen uutta työpaikkaa, kun tuotanto saadaan täyteen vauhtiin. Henkilöstön rekrytointi on jo käynnistetty.
Kahilakoski kertoo myllyn tuotannon käyvän ympärivuorokautisesti ja vuorotyönä. Automaatioaste on korkea, mutta ihmistyövoimaa tarvitaan tuotannon sujumisen varmistamiseen ja valvontaan.
Myllylaitoksen päälaitteet asennetaan viljavaraston torniosaan, jossa on vapaata laitetilaa. Uutena rakennusosana viljavarastoon tulee myllytuotteiden pakkaamo.