Rauman kauppakeskus etenee suunnitelluissa raameissaan - Satakunta - Satakunnan Kansa

Rauman kauppakeskus etenee suunnitelluissa raameissaan – koronasta lisämutka yli kymmenvuotiseen valmisteluun

Projektin vetäjä Jari Pölönen uskoo Rauman keskustan mahdollisuuksiin. Yhä jatkuvat epärealistiset ehdotukset hämmentävät vuosikymmenen väännön ja lainvoimaisten päätösten jälkeen.

Jari Pölönen luottaa Rauman kaupunkikeskustan elinvoimaan. Kauppakeskus on tulossa. Arkistokuvassa taustalla Tarvontori, joka purettiin keväällä 2021 uuden rakennuksen tieltä.

25.10. 9:39

Rauma

Uusi Rauman Kanalin länsirannan kauppakeskus korvaa Tarvontorin puretun kauppakeskuksen. Uuden kauppakeskuksen suunnittelu, asemakaavoitus ja lupakäsittelyt valituskierroksineen ovat kestäneet jo kymmenisen vuotta. Asemakaava sai lainvoiman 2018 ja valmiina kauppakeskus piti olla 2021.

Kanalinrannan tontti on nyt tasoitettuna odottamassa rakennustöiden aloittamista. Uutta mutkaa on tuonut koronaepidemiaa seurannut yleinen talous- ja markkinatilannemuutos.

Kauppakeskusprojektin vetäjä Jari Pölönen Ganal Kehitys Oy:stä sanoo alkuperäisen suunnitelman olevan voimassa. Kanalinrantaan tulee kaksikerroksinen kauppakeskus, jossa on yhteensä noin 16 000 neliömetriä liiketiloja.

Valmius rakennustöiden aloittamiseen on, kun riittävä määrä ja kriittinen massa liiketilojen vuokraajia on allekirjoittanut sopimukset. Aikataulu on edelleen avoinna.

”Iso osa on olemassa, ja viime kesän alkupuolella uudelleen aloitetut neuvottelut ovat etenemässä. Kyllä Rauman keskustassa on mahdollisuuksia, ja yleisesti paikkakunnan elinkeinoelämä ja investoinnit ovat hyvässä vireessä”, Jari Pölönen arvioi.

Toista vuosikymmentä kauppakeskusprojektissa mukana ollut Pölönen sanoo pitkän kaavan asemakaava- ja lupakäsittelyjen sekä nyt viimeksi koronaepidemian seurannaisten aiheuttaneen merkittäviä hankaluuksia ja luonnollisesti lisäkulujakin.

”Jos Rauman kaupungin päätöksistä ei olisi valitettu, kauppakeskus olisi jo rakennettu ja toiminutkin jo vuosia.”

Kauppakeskuksen rakennuslupa sai lainvoiman helmikuussa 2020 eli juuri koronaepidemian orastaessa. Sen jälkeen maailma ja markkinat ovat olleet aivan uudessa asennossa.

”Hyödynsimme korona-aikaa niin, että Tarvontori saatiin purettua nyt kevääseen mennessä. Saatoimme aloittaa vuokraajien kanssa neuvottelut juuri ennen kesälomakautta, kun oli näkyvissä, että rokotukset alkaisivat helpottaa rajoituksia.”

”Rajoitusten poistot ovat vasta viime viikkoina edenneet niin, että ihmiset alkavat taas liikkua ja käyttää palveluja. Palvelujen kysyntä ratkaisee, ja yritykset tekevät tietysti päätöksensä sen perusteella. Ja onhan selvää, että menneen kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut. Kuinka paljon korona sitä muuttaa, se on vielä kysymysmerkki”, Jari Pölönen pohtii.

Kauppakeskuksen rakentamisessa on Pölösen mukaan erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mahdollisesti vaiheistettua rakentamista. Hän toistaa, että Rauman ydinkeskusta on elinvoimainen ja kiinnostava yritysten näkökulmasta.

”Katsomme kokonaisuutta, joka olisi järkevä. Aloitukseen tarvitaan vuokralaisiksi ankkuriyrityksiä, joiden varassa voimme lähteä liikkeelle”, Pölönen lisää.

Valituskierrosten päätyttyä vuonna 2018 uutisoitiin kauppakeskuksen rakentamisen aikataulusta. Alakuvassa tilanne lokakuussa 2021.

Kriittisyyttä on edelleen raumalaisten keskuudessa ja ilmassa. Keskusteluissa on yhteensopivuus Vanhan Rauman maailmanperintöstatuksen kanssa. Unescon maailmanperintökeskus vaati kirjelmällään heinäkuussa selitystä Suomen valtiolta kauppakeskuksen mahdollisista seurausvaikutuksista Vanhan Rauman elinvoimaisuudelle ja maailmanperintöarvolle.

Keskustelupalstoilla on esitetty kauppakeskuksen vaihtoehtona esimerkiksi 1970-luvun alkupuolella puretun Sokos-tavaratalo–Tarvontorin tieltä puretun, arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman lyseon jälleenrakennusta. Mihin käyttöön runsaan sadan vuoden takaista koulusuunnittelua edustavaa rakennusta tarvittaisiin, sitä ei ole valaistu.

Takaisin on haikailtu keväällä purettua Tarvontoriakin. Myös puistoa ja luistinrataa on ehdotettu tai korkeintaan pienimuotoisen kauppahallin rakentamista.

Jari Pölönen pitää näitä hämmentävinä, koska kaikki kaupungin kaava- ja lupapäätökset on vahvistettu lainvoimaisiksi.

Esitetyistä Tarvontorin tontin käyttövaihtoehdoista hän tyytyy toteamaan, ettei niiden esitysten realismi anna aihetta enempään kommentointiin.

Hän on kuitenkin valmis esitettyyn ideaan esimerkiksi kauppahallin soveltamisesta uuteen kauppakeskukseen. Sen katon alle olisi sijoitettavissa food court -kokonaisuus eli ruokatori, jossa voisi olla useita palvelutarjoajia.

Liiketilojen lisäksi kauppakeskukseen tulee kaukoliikenteen bussiterminaali. Se on mukana käynnissä olevassa neuvotteluvaiheessa.

”Kyllä kauppakeskukseen sopii myös toimistoja ja julkisia palveluja, jotka omalta osaltaan tukevat keskuksen kahvila- ja ravintolatoimintoja”, Pölönen lisää.

Hän summaa kuitenkin, että tavoite ja suunnitelma ovat alkuperäisinä voimassa, ja sellaisena kuin Rauman kaupungin päättäjien kanssa on valmistelu. Se tarkoittaa rakennuksen laajuutta ja julkisivua. Saadaanko kauppakeskushanke liikkeelle koko laajuudessa vai vaiheittain, se on vielä auki.

”Runkorakenne ja julkisivu pysyvät, mutta sisätiloja voidaan muutella vuokralaisten tarpeiden mukaan”, Pölönen sanoo.

Kanalinrannan kauppakeskus

Havainnekuva vuodelta 2020 rakennusluvan käsittelyvaiheesta.

2010 Rauman kaupungin ja Skanska Talonrakennus Oy:n aiesopimus Kanalin länsirannan ja linja-autoaseman aukion suunnittelusta.

2011 Asemakaavan muutostyö käynnistettiin ja se eteni hyväksyntään kaupunginvaltuustossa 2015. Päätöksestä valitettiin valtuutetun jääviyden perusteella ja kaava palautettiin uuteen valmisteluun.

2016 Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen äänestyksellä 42–6. Kaavasta valitettiin Turun hallinto-oikeuteen ja vaadittiin valtuustopäätöksen kumoamista.

2017 Turun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

2018 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja asemakaava sai lainvoiman. Hallinto-oikeudet perustelivat yhtenevästi ratkaisuaan, ettei että kaavamuutos ei heikennä Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Asemakaavassa on otettu huomioon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä koskeva yleiskaavamääräys Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen erityisaseman vaalimisesta.

2020 Kiinteistö Oy Tarvontorin ja Ganal Kehitys Oy hakema kauppakeskuksen rakennuslupa sai lainvoiman. Lupapäätöksestä ei tehty valituksia.

Asemakaavan mukaan kauppakeskukseen voi rakentaa liiketiloja yhteensä noin 16 000 neliömetriä. Perussuunnitelmana noin 50 liiketilaa.

Kauppakeskukseen on suunniteltu myös kaukoliikenteen bussiasemaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut