Olkiluodon ydinvoimalan polyyppikasvustojen torjuntaan tarkennetut lupaehdot - Satakunta - Satakunnan Kansa

Olkiluodon ydinvoimalan polyyppikasvustojen torjuntaan tarkennetut lupaehdot

Kaspianpolyypin klooraustorjunnasta haittoja suuremmat hyödyt.

Vieraslajina Suomenkin merialueelle asettunutta kaspianpolyyppia joudutaan torjumaan kloorauksella. Runkopolyyppikasvustot haittaavat ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmien toimivuutta.

27.8. 20:30

Eurajoki

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on antanut päätöksensä lupatarkennuksista, jotka koskevat Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmien kloorausta runkopolyyppikasvustojen torjumiseksi.

Uudet lupaehdot rajaavat natriumhypokloriitin käytön heinäkuun ja lokakuun väliselle ajalle. Voimayhtiölle on säädetty myös tarkemmat velvoitteet mereen purettavien jäädytysvesien jäännösklooripitoisuuksista ja tarkkailusta.

Olkiluodon ydinvoimaloissa on havaittu vuodesta 2006 kaspianpolyyppia, joka on vieraslaji Suomen merialueella. Runkopolyyppikasvusto takertuu merivesikäyttöisiin jäähdytysjärjestelmiin ja lämmönvaihtimiin. Kasvusto haittaa jäähdytysveden virtausta ja heikentää lämmönvaihtimien lämmönsiirtokykyä. Kasvusto on enimmillään sydänkesällä.

Voimalassa on vuodesta 2007 käytetty natriumhypokloriittia runkopolyyppikasvustojen torjuntaan. Yhtiöllä on ollut vuodesta 2016 aluehallintoviraston hyväksymä ja 2018 hallinto-oikeuden vahvistama ympäristölupa. Lupaehtoina on suunnitelman laatiminen klooripitoisuuksien seurannasta ja vaikutusten tarkkailusta.

Aluehallintovirasto hyväksyi lupamuutoksen, jonka mukaan runkopolyyppikasvustoja voi torjua ydinvoimalassa syöttämällä natriumhypokloriittia merivesikäyttöisiin jäähdytysjärjestelmiin heinäkuun alusta lokakuun loppuun.

Lupaehdoissa on määrätty myös voimaloiden ja niiden eri osien kloorauskäsittelyn jaksottamisesta, jotta päästö laimenee mereen laskettavassa jäähdytysvedessä.

Natriumhypokloriitin syötön määrää tulee säätää järjestelmästä poistuvan veden ja mereen johdettavan jäähdytysveden pitoisuuksia seuraamalla voimalan aaltoilualtaista otettujen kokonaiskloorianalyysien avulla.

Kaikkien kolmen voimalan kokonaisjäännöskloorin pitoisuus näytteenottopisteessä on keskimäärin enintään 70 mikrogrammaa litrassa ja jäännösarvo meriympäristössä enintään 0,12 mikrogrammaa litrassa.

Päästöarvo vastaa TVO:n hakemuksessaan esittämää nykyisen kloorauskäytännön aiheuttamaa kuormitusta. Lupaperusteluissa katsotaan enimmäisarvojen olevan niin alhaiset, että niiden mittaaminen analyyseissa on hyvin vaativaa.

Avi:n päätösperustelujen mukaan kloorauksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset eikä tietoa mahdollisista hypokloriitin syötöstä aiheutuvista haittavaikutuksista meriympäristössä ole. Jäännösklooripitoisuudella ei käytännöksi muodostuneella tasolla (noin 0,12 mikrogrammaa klooria litrassa) ole todettu olevan haittaa eliöstölle, eikä natriumhypokloriitin ole todettu kertyvän ravintoketjuun.

Torjuttava kaspianpolyyppi on luokiteltu Suomen vieraslajistrategiassa vuonna 2012 haitalliseksi vieraslajiksi. Vieraslajin hallittu torjunta on hyödyksi alkuperäiselle luonnolle.

Hyväksytyn selvityksen mukaisella käsittelyllä ei aiheuteta merkittävää haittaa ympäröivälle luonnolle tai merkittävää heikennystä läheisen Rauman saariston Natura 2000 -alueen suojeluperusteille. Runkopolyyppikasvustojen torjunta on tarpeen laitoksen häiriöttömän toiminnan vuoksi, avi perustelee.

Aluehallintovirasto on kuuluttanut päätöksen julkisesti nähtäväksi ja siihen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 4. lokakuuta.

Päätösasiakirjat ovat nähtävillä aluehallintovirastojen verkkosivulla ylupa.avi.fi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: