Terveisiä ruohonjuuritasolta: viljelijät tekevät jo ilmastotekoja, eikä turvepeltokaan ole pelkkä kirosana - Satakunta - Satakunnan Kansa

Terveisiä ruohonjuuritasolta: Viljelijät tekevät jo ilmastotekoja, eikä turvepeltokaan ole pelkkä kirosana

Honkajokinen Janne Paloviita on esimerkki modernista maatalousyrittäjästä, jonka asenteessa ilmaston edulla on suuri rooli.

Janne Paloviidan moderni pihatto on yksi osa entistä ympäristöystävällisempää maatilaa.

27.8. 8:00

Kankaanpää

Kun sana maatalous esiintyy julkisessa ilmastokeskustelussa, sävy on usein negatiivinen. Hiilipäästöt korostuvat, ja lukuisien maatalousyrittäjien jo tekemät ilmastoteot jäävät mainitsematta.

Turvepelto on monelle se varsinainen kirosana, josta pitäisi päästä tykkänään eroon.

Ruohonjuuritasolta tilanne näyttää toisenlaiselta. Janne Paloviita pitää Kankaanpään Honkajoella maitotilaa turvepellolla. Hän on tehnyt lukuisia toimenpiteitä tarkoituksenaan muuttaa tila vähäpäästöisemmäksi ja lopulta jopa hiiltä sitovaksi.

– Turvepellot ovat ilmastomielessä haasteellisia, kuten julkisuudessa käydyssä keskustelussa on tullut ilmi. Hämmentävän paljon turvepeltoja ollaan ajamassa alas suhteutettuna siihen, että vielä ei edes ole kunnollista tietoa siitä, millainen hiilitase turvepelloilla on, Paloviita kritisoi.

Paloviidan mukaan etenkin karjatilalla on hyvät mahdollisuudet viljellä turvepeltoja niin, että viljely on ilmastoteko.

Tärkein yksittäinen tekijä on se, että pellolla kasvaa kasvimassa taukoamatta koko vuoden. Aina kun pellossa on vihreä kasvimassa päällä, se pitää hiilen maaperässä ja sitoo hiiltä nurmen kautta.

Säätösalaojituksen avulla taas Paloviita saa pidettyä pellon vesitaseen sopivana märkien ja kuivien vuosien vaihtelusta huolimatta.

Paloviita on Valion tuottaja, ja hän kertoo Valion tekevän todella paljon työtä, jotta koko maitoketjussa saadaan hiiliajattelu toimimaan.

– Valiolta saa paljon neuvontaa ja koulutusta. Käytännön asioina meijeriltä saa esimerkiksi sellaisia nurmiseoksia, jotka edesauttavat hiilensidontaa. Käytän laajakirjoista siemenseosta ja syväjuurisia lajikkeita, Paloviita mainitsee.

Navetan lopputuote eli lietelanta tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, jotta sen biovoima saadaan hyödynnettyä. Tämä vaatisi biovoimalaitoksen, jonka tuleminen maitotilallisten käyttöön on Paloviidan arvion mukaan vielä kymmenen vuoden päässä.

– Tähän tarvittaisiin käytännössä ulkopuolinen taho, joka toteuttaisi laitoksen useamman maatilan käyttöön.

Aurinkosähkö on Paloviidan mukaan puolestaan jo nyt pienempienkin maatilojen saatavilla olevaa tekniikkaa suhteellisen vähäisellä investoinnilla. Hänellä itsellään on aurinkosähkön käyttöönotto parhaillaan vireillä.

Hiiltä sitova kasvimassa kasvaa taukoamatta Janne Paloviidan nurmipellolla.

Konkreettisten uudistusten lisäksi Paloviita korostaa ilmastomyönteistä asennoitumista jokapäiväiseen työhön. Hän pyrkii hiomaan kaikkea tekemistään mahdollisimman ympäristöystävälliseksi toiminnaksi.

Paloviidalla onkin terveisiä niin päättäjien kuin myös kollegojensa suuntaan.

– Toivoisin, että julkista keskustelua käytäisiin faktoihin ja tuoreimpaan tutkimustietoon perustuen. Eivät ne turvepellot ole niin paha juttu kuin joissain yhteyksissä puhutaan, Paloviita korostaa.

– Viljelijöille haluaisin sanoa, että kun uutta tutkimustietoa ja uusia työkaluja tulee, pitäisi omaksua ilmastoystävälliset toimintatavat käytännön toimiin. Maailma muuttuu jatkuvasti maatalouden ympärillä. Täytyy muuttua, ei juuttua.

Paloviidan tilalla tehdyt ilmastoteot ovat pian nähtävissä myös videon muodossa. Julkaistava video on osa MTK-Satakunnan toukokuussa käynnistämää Ilmastotekoja ruohonjuuritasolla -hanketta.

– Yksi hankkeen tehtävistä on nostaa esiin toimia, joita tiloilla jo nyt tehdään ilmaston näkökulmasta oikein. Julkaisemme vastaavia videoita sekä pidämme myös pellonpiennarpäiviä ja infotilaisuuksia, kertoo hankkeen vetäjä Laura Mäkelä.

– Hyviä käytäntöjä pitää jakaa, kommentoi MTK-Kankaanpään puheenjohtaja Antero Kaappa.

Mäkelän ja Kaapan mukaan on lukuisia keinoja, joiden avulla maatalous saadaan käännettyä hiilen päästäjästä hiilen sitojaksi. Ongelma on se, että moni näistä vaatii isoja investointeja aikana, jolloin maatalousyrittäjät ovat muutenkin tiukoilla.

Kaappa mainitsee esimerkkinä hiiltä sitovat kerääjäkasvit, joita hän käyttää omallakin tilallaan. Kerääjäkasvi vaatii tietynlaisen hyvän kylvötekniikan toimiakseen, mikä taas vaatii investointia.

– Taloudellisia kannustimia tarvitaan, kuuluu sekä Mäkelän että Kaapan viesti.

Maatalous on monin tavoin mullistusten kourissa. Kunhan kalliin siirtymävaiheen yli päästään, toivottu tulos on se, että maatalous on sekä vähäpäästöisempää että viljelijälle tuottavampaa.

Apevaunulla sekoitetaan rehu ja jaetaan se pihaton ruokintapöydälle.

Hankkeen toinen keskeinen tehtävä on välittää tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta Satakunnan maa- ja metsätalousyrittäjille.

– Useimmiten suomalaiset maatalousyrittäjät ovat hyvin koulutettuja, tiedostavat ympäristöasiat hyvin ja haluavat toimia tilanteen parantamiseksi. Aihepiiri on vain hyvin laaja, ja uutta tutkimusta tehdään jatkuvasti, Kaappa valaisee.

– Välitämme maatalousyrittäjille tutkimustietoa mahdollisimman käytännönläheisesti ja konkreettisesti. Tutkimusta tarvitaan koko ajan lisää esimerkiksi viljelykäytäntöihin liittyen, Mäkelä tiivistää.

Kaappa kokee, että julkisessa keskustelussa uhrista on tehty syyllinen, sillä maatalousyrittäjät joutuvat itse kokemaan ensimmäisinä ilmastonmuutoksen tuottamien sään ääri-ilmiöiden negatiiviset seuraukset.

Vastakkainasettelun sijaan hän kaipaa yhteistä, positiivista henkeä, jolla ilmasto-ongelmat kohdataan.

– Meillä kaikilla on parantamisen varaa. Tutkimusta tarvitaan lisää, sillä esimerkiksi nurmien hiilensidontaa on tutkittu vasta vähän. Tämä on iso, pitkä oppimisprosessi.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: