STT:n lukiovertailu: maan pienten lukioiden kakkonen Porista - Satakunta - Satakunnan Kansa

STT:n lukiovertailu: maan pienten lukioiden kakkonen Porista – katso myös, mitkä lukiot ylsivät Satakunnan kärkeen

Suomen lukiot ovat vertailun perusteella varsin tasalaatuisia. Vertailun 50 kärkilukion ja 50 häntäpään lukion vertailulukujen keskiarvoissa on vain 0,93 arvosanapykälän ero.

Kuvituskuva.

5.6. 9:00

STT:n lukiovertailussa parhaiten pärjäsivät tänä keväänä suurista lukioista Turun Katedralskolan ja pienistä Taavetin lukio Etelä-Karjalan Luumäeltä.

Katedralskolan on ollut suurten lukioiden kolmen kärjessä joka keväänä vuodesta 2015, ja paalupaikan se on ottanut yhtäjaksoisesti nyt neljä kertaa. Taavetin lukio taas on kärkikymmenikössä ensimmäistä kertaa.

Suurista lukioista toisena oli selvästi viime vuosina sijoitustaan parantanut Ekenäs gymnasium Raaseporista ja kolmantena pitkään kärjessä ollut Etelä-Tapiolan lukio Espoosta.

Pienten lukioiden kakkonen oli Björneborgs svenska samskola Porista ja kolmas Englantilainen koulu Helsingistä. Molemmat ovat olleet viime vuosina kahdenkymmenen kärjen liepeillä siitä huolimatta, että pienten lukioiden sijoituksissa satunnaisheilahtelu näkyy isoja voimakkaammin.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Suurten ja pienten lukioiden 20:n kärki

Suuret

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Ekenäs gymnasium, Raasepori

3. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Brändö gymnasium, Helsinki

6. Oulun normaalikoulu, Oulu

7. Karhulan lukio, Kotka

8. Haukiputaan lukio, Oulu

9. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

11. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

12. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

13. Tiirismaan lukio, Lahti

14. Vasa övningsskola, Vaasa

15. Porkkalan lukio, Kirkkonummi

16. Nousiaisten lukio, Nousiainen

17. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

18. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

19. Kuusamon lukio, Kuusamo

20. Muuramen lukio, Muurame

Pienet

1. Taavetin lukio, Luumäki

2. Björneborgs svenska samskola, Pori

3. Englantilainen koulu, Helsinki

4. Helsinge gymnasium, Vantaa

5. Kannuksen lukio, Kannus

6. Paltamon lukio, Paltamo

7. Polvijärven lukio, Polvijärvi

8. Parikkalan lukio, Parikkala

9. Toholammin lukio, Toholampi

10. Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki

11. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere

12. Parolan lukio, Hattula

13. Ivalon lukio, Inari

14. Pargas svenska gymnasium, Parainen

15. Savukosken lukio, Savukoski

16. Enontekiön Erälukio, Enontekiö

17. Someron lukio, Somero

18. Kotka svenska samskola, Kotka

19. Ilomantsin lukio, Ilomantsi

20. Virkby gymnasium, Lohja

STT:n lukiovertailussa verrataan ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanoja lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin.

Tämä kertoo enemmän lukioiden vaikutuksesta opiskelijoidensa oppimistuloksiin kuin pelkkien yo-tulosten vertailu, jossa taas korostuisivat lukiot, joihin tulee sisään lähinnä jo valmiiksi hyvin menestyneitä opiskelijoita.

Suuriksi lukioiksi on laskettu ne, joissa ylioppilastutkinnon suorittajia on 51 tai enemmän ja pieniksi ne, joissa suorittajia on 50 tai vähemmän.

Suomen lukiot ovat vertailun perusteella varsin tasalaatuisia. Vertailun 50 kärkilukion ja 50 häntäpään lukion arvosanamuutosten eli vertailulukujen keskiarvoissa on vain 0,93 arvosanapykälän ero. Mediaaneja eli keskimmäisiä lukuja käytettäessä ero vertailuluvuissa kaventuu vielä lisää 0,86:een.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Satakunnan kärkilukiot

1. Björneborgs svenska samskola, Pori

2. Euran lukio, Eura

3. Harjavallan lukio, Harjavalta

4. Lauttakylän lukio, Huittinen

5. Nakkilan lukio, Nakkila

6. Merikarvian lukio, Merikarvia

7. Ulvilan lukio, Ulvila

8. Säkylän seudun lukio, Säkylä

9. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää

10. Eurajoen lukio, Eurajoki

STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään.

Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

Korkeiden sisäänpääsykeskiarvojen lukioiden on myös astetta vaikeampi pärjätä STT:n vertailussa, koska erittäin hyviä suorituksia on vaikeampi pitää yllä kuin keskitasoisia. Jos peruskoulun päättötodistusten keskiarvo on 7,5, kirjoituksissa kolmanneksi korkeimmalla arvosanalla eli magnalla saa STT:n vertailussa vastaavan tuloksen, johon 9,5 keskiarvolla vaaditaan korkeinta arvosanaa eli laudaturia. Magnan kirjoittaminen on kuitenkin selvästi helpompaa.

Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.

Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: