Noora Lindgrénillä oli kaksi kaksosprojektia yhtä aikaa - Satakunta - Satakunnan Kansa

Noora Lindgrén odotti kaksosia ja väitteli samaan aikaan tohtoriksi kaksosista: ”Kerroin ohjaajalleni, että sain viimeisen artikkelini kirjoitettua, mutta hetkeen en kirjoittaisi – tytöt syntyvät nyt!”

Noora Lindgrén viimeisteli kaksosia koskevaa väitöskirjatutkimustaan, kun hän sai kuulla odottavansa Saagaa ja Senjaa.

Noora Lindgrén luonnehtii itseään kärsivälliseksi ja leikkisäksi äidiksi. Hän lukee tyttärilleen Senjalle ja Saagalle paljon ja halaa heitä usein.

8.5. 10:12

Laskettuun aikaan oli vielä kuukausi.

Noora Lindgrén oli juuri jäänyt äitiyslomalle ja viimeisteli väitöskirjaansa. Suurin työ oli jo tehty, mutta yhteenveto oli viimeistelemättä. Noora ajatteli, että ehtisi vielä tehdä yhtä jos toista ennen kuin vauvat syntyisivät.

Kaksostytöt Saaga ja Senja olivat eri mieltä. He päättivät syntyä kuukauden etuajassa, joten Nooran oli lähdettävä sairaalaan. Matkaa kotoa Muoniosta Rovaniemelle oli 220 kilometriä.

– Pelkäsin, että he syntyvät ambulanssiin, Noora kertoo.

Perillä sairaalassa tilanne rauhoittui kuitenkin hetkeksi, joten Noora ehti lähettää vielä yhden sähköpostin.

– Kerroin ohjaajalleni, että sain viimeisen artikkelini kirjoitettua, mutta hetkeen en kirjoittaisi lisää, koska tytöt syntyvät nyt.

Kaksostytöt syntyivät viime vuoden helmikuussa.

Noora oli jo varhaisultrassa saanut tietää odottavansa kaksosia. Se oli erittäin iloinen uutinen, mutta yllätys. Noora kertoo, että hänen miehensä Oki oli pudota tuolilta uutisen kuultuaan.

– Ehdin kuitenkin istahtaa ennen kuin jalat menivät alta, Oki naurahtaa.

Uutinen kaksosraskaudesta nauratti Nooraa lähinnä siksi, että hän teki samaan aikaan kaksosia koskevaa väitöskirjatutkimusta. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan kehitettiin kaksostutkimuksen avulla muistin heikentymisen ja Alzheimerin taudin varhaista toteamista.

Hän oli haastatellut puhelimessa satoja kaksospareja ja huomannut, että kaksossisaruksilla oli ainutlaatuinen suhde. Samalla hän sai kuvan siitä, millä tavalla Alzheimerin tautiin sairastunut henkilö koki oman sairautensa.

Motivaatio tutkimustyötä kohtaan vain kasvoi, kun Noora sai tietää odottavansa kaksosia. Väitöstyönsä ohjaajille hän tyytyi toteamaan, että ”uusi kaksosprojekti alkaa”.

– Toinen heistä ihmetteli, että mihin sinä nyt olet lupautunut, Noora nauraa.

Vielä lukiossa Noora ei tiennyt, mihin ylioppilaskirjoitusten jälkeen suuntaisi.

Hän oli kiinnostunut sekä luonnontieteistä että kielistä ja suunnitteli matematiikan tai kemian opettajan uraa.

Kauppakorkeakoulukin kiinnosti, mutta lopulta hän valitsi biolääketieteen koulutusohjelman Turun yliopistossa. Hänen pääaineensa oli lääkekehitys.

– Siinä yhdistyivät lääketiede, luonnontieteet ja englannin kieli. Kai tunsin niin, että siinä voisi yhdistää monta asiaa. Olen utelias tutkijaluonne.

Noora valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2013. Sitä ennen hän ehti käydä myös Isossa-Britanniassa opiskelijavaihdossa.

Kaksosraskaus yllätti Oki ja Noora Lindgrénin iloisesti. Senja ja Saaga osaavat jo leikkiä yhdessä ja myös lohduttaa toinen toisiaan.

Turussa Noora oli alkanut seurustella Okin, toisen peipohjalaisen, kanssa. He halusivat asettua Turkuun ja ostivat ensimmäisen yhteisen asunnon.

Asunnossa todettiin kuitenkin vakava rakennusvirhe, ja asunto todettiin asumiskelvottomaksi. Kahden vuoden taistelun jälkeen kauppa purettiin.

Lindgrenit lähtivät lomamatkalle Muonioon, Nooran isovanhempien mökille. Muoniossa Oki huomasi, että siellä olisi hänelle opettajan töitä. Hän pääsi samalla reissulla työpaikkahaastatteluun.

– Olimme kotimatkalla, kun puhelin soi. Oki sai paikan. Mietimme 12 tunnin ajomatkan ajan, miten kerromme vanhemmillemme, että me muutamme Muonioon, Noora kertoo.

Muonio osoittautui lopulta niin mukavaksi paikaksi, että yksi vuosi pohjoisessa venyi kolmeksi. Nooralle se sopi, sillä hän pystyi tekemään väitöskirjaansa etänä.

Tyttöjen syntymän jälkeen perhe huomasi kuitenkin olevansa liian kaukana läheisistään. He päättivät muuttaa Kokemäelle.

– En välttämättä suosittele sellaista tuhannen kilometrin muuttomatkaa nelikuukautisten kaksosten kanssa, Noora naurahtaa.

Ensimmäisten viikkojen ajan Lindgrénit olivat pienikokoisten vauvojensa kanssa tosi varovaisia, etteivät vauvat saisi RS-virusta. Kun vaara alkoi olla ohi, alkoivat koronarajoitukset, ja perhe pysyi edelleen tiiviisti kotioloissa. Tuoreet isovanhemmat eivät nähneet lapsenlapsiaan kuukausiin.

– Kyllä he aika herkistyneitä olivat, kun saivat tytöt ensimmäisen kerran syliinsä.

Noora Lindgrén ulkoilee päivittäin Senjan ja Saagan kanssa. Lisäksi he käyvät muskarissa.

Nyt arki kaksostyttöjen kanssa sujuu kotona jo mallikkaasti.

– Meillä on aika säännöllinen päivärytmi, ellei ole mitään menoja.

Tytöt nukkuvat 12 tunnin yöunia ja heräävät aamulla noin kello 7. He aloittavat päivänsä höpöttelemällä hyväntuulisesti keskenään.

– Itse en ole ollut mikään aamuihminen, mutta tytöt ovat jo herätessään niin iloisia, että se tarttuu helposti itseenkin.

Noora kertoo huomanneensa jo, että tytöt ymmärtävät paljon asioita, vaikka heidän sanavarastoonsa kuuluvatkin toistaiseksi vain sanat äiti, ankka ja pylly. Myös omat persoonat alkavat vähitellen näkyä.

– Jos toinen pahoittaa mielensä, toinen tuo rakkaan unipupun tai tutin. Tänään tosin Saaga laittoi kädet korvilleen, kun Senja alkoi itkeä.

Noora Lindgrén

  • Kotoisin Kokemäeltä.

  • Valmistui ylioppilaaksi vuonna 2006 Kokemäen lukiosta.

  • Opiskeli Turun yliopistossa terveyden biotieteitä, pääaineenaan lääkekehitys. Väitteli filosofian tohtoriksi 23. huhtikuuta.

  • Muutti perheensä kanssa Muoniosta Kokemäelle viime kesänä.

  • Asuu yhdessä miehensä Okin ja yksivuotiaiden kaksostyttäriensä Saagan ja Senjan kanssa Peipohjassa. Suunnittelevat muuttoa Harjavaltaan.

  • Aikoo olla hoitovapaalla ainakin kesän yli.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: