Suomeen kaavaillaan uutta Pyhän Olavin -pyhiinvaellusreittiä Turusta Satakunnan kautta Savonlinnaan - Satakunta - Satakunnan Kansa

Suomeen kaavaillaan Pyhän Olavin -pyhiinvaellusreittiä Turusta Satakunnan kautta Savonlinnaan – tunnetko alueemme Pyhän Olavin kirkot?

Ulvila on nimeään myöden Olavin kaupunki. Nykyinen Ulvilan Pyhän Olavin kivikirkko on ainoa Ulvilan keskiajalta säilynyt rakennus. Kirkon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta varhaisin tulkinta ajoittuu vuoteen 1332.

14.12.2019 16:18 | Päivitetty 14.12.2019 17:07

Suomi sai toukokuussa uuden pyhiinvaellusreitin, kun Pyhän Olavin merireitti vihittiin Turussa käyttöön.

Euroopan neuvoston sertifioima kulttuurireitti Turusta Ruotsin Grisslehamniin on osa Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittiä, joka kulkee Norjan Trondheimiin, Nidarosin Tuomiokirkolle.

Sinne on haudattu Norjan entinen kuningas ja pyhimykseksi tunnustettu Olavi Haraldinpoika (995–1030).

Pyhän Olavin merireitti

Nyt kahdeksan Leader-ryhmän rahoittamassa hankkeessa on valmisteltu pyhiinvaellusreitistön jatkamista Turun ja Savonlinnan välille.

Suomessa on monia Pyhän Olavin mukaan nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja.

Pyhiinvaellusreitti yhdistäisi Pyhälle Olaville pyhitettyjä kohteita reitiksi, jonka varrelta löytyy nähtävää kulttuurista, historiasta, luonnosta, pyhiinvaelluksesta tai vaikka suomalaisuudesta kiinnostuneelle kulkijalle.

Vuonna 1782 valmistuneen Yläneen Pyhän Olavin kirkon on rakentanut Mikael Piimänen.

Pyhän Olavin mannerreitti koukkaisi itään Lounais-Suomen kautta, sillä reitin varrella olisivat seuraavat kirkot: Sysmän kirkko, Kalvolan kirkko (Hämeenlinna), Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Ulvilan Pyhän Olavin kirkko, Lapin Olavin kirkko (Rauma), Kalannin kirkko (Uusikaupunki), Yläneen kirkko (Pöytyä) ja Lemun kirkko (Masku).

Reitti päättyisi Savonlinnaan, sillä Eerik Akselinpoika Tott nimesi Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan.

Virallista hyväksyntää odottava Pyhän Olavin mannerreitti.

Suomen poikki kulkeva reitti on linjattu siten, että mahdollisten majapaikkojen väliin jäävä matka on korkeintaan 20 kilometriä, siis kävelymatkan verran.

Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin opastetolppa.

Pyhiinvaellusharrastajien ja reittimatkailijoiden palvelemisen ohella reitillä laajempi merkitys matkailun ja paikallisen elinvoiman kannalta:

-Kaikenlainen hiljentyminen ja luontomatkailu ovat nouseva trendi. Reitin on tarkoitus tavoittaa matkailijoita tarjoamalla mahdollisuus suomalaisella maaseudulla liikkumiseen, myös sesongin ulkopuolella. Tämä mahdollistaa paikallisten palveluiden kehittämisen, tuotteistamisen ja lisäämisen, kertaa tiedotteessa Pyhän Olavin Mannerreitti -hanketta vetänyt Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on rakennettu vuosina 1506 - 1516. Se on tullut tunnetuksi tuhopoltosta vuonna 1997 ja sen jälkeisestä ponnistuksesta kunnostaa kirkko pitkälti talkoovoimin. Kirkon käyttöönoton messu pidettiin elokuussa 2003.

Reittiä valmistelevassa hankkeessa on ollut mukana paikallisia aktiiveja, matkailuyrittäjiä, seurakuntia, kuntia ja muiden reitistöjen edustajia.

Rauman Lapin nykyinen Pyhän Olavin kirkko punainen puukirkko on vuodelta 1760. Vanhasta keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä viisi puuveistosta, joista yksi kuvaa Pyhää Olavia.

-Reitin suunnitteleminen oli sikäli haastavaa, että se on tarkoitettu eri intresseillä kulkeville matkailijoille. Osa haluaa reitin kulkevan mahdollisimman hiljaisia teitä, jotta hiljentyminen olisi mahdollista. Toisaalta olisi monella tapaa hyvä saada reitin varrelle mahdollisimman paljon nähtävää, summaa Tantarimäki.

Pyhän Olavin Mannerreitti odottaa vielä hyväksyntää viralliseksi Olavin reitiksi. Tavoite on, että reitti saadaan hyväksytettyä osaksi virallista kulttuurireittiä muutaman vuoden sisällä.

Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöä pitkin voi kulkea Novgorodista Trondheimiin.

Kalannin Pyhälle Olaville omistettu kirkko on rakennettu 1300-luvun lopulla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: