Koulukiusaaja iskee somessa – siellä törkyviestit eivät osu aikuisen silmiin: "Kiusaamisen juuret voivat juontaa jo päiväkodista" - Satakunta - Satakunnan Kansa

"Kiusaaminen on törkeää ja ahdistavaa, huorittelua, homottelua ja vieläkin pahempaa" – Kiusaamisesta vaikeneminen on silti yleinen satakuntalainen ratkaisu

Oppilailta kerätyt tiedot kiusaamisesta ovat herättäneet kouluja entistä tiukempaan taistoon sitä vastaan. Eurassa on saatu hyviä tuloksia. Vanhempia kaivataan enemmän mukaan yhteiseen rintamaan.

Euran yhteiskoulussa on satsattu paljon ryhmähengen luomiseen kiusaamisen vähentämiseksi.

27.1.2019 18:00 | Päivitetty 27.1.2019 22:04

Satakunta

Satakunnan lapset ja nuoret osaavat siis kiusaamisen taidon siinä missä muutkin. Viimeisimmän, vuodelta 2017 olevan kouluterveyskyselyn mukaan alakouluissamme kiusataan saman verran kuin maassa keskimäärin. Yläkoululaisten kohdalla kiusaamisprosentti oli peräti valtakunnan kolmanneksi suurin.

–Kiusaaminen on törkeää ja ahdistavaa, huorittelua, homottelua ja vieläkin pahempaa. Joitakin tapauksia olemme vieneet poliisille asti, kertoo Harjavallassa yläkoulun ja lukion rehtorina toimiva Sari Lukka nykymenosta pahimmillaan.

–Yläkouluikä on julmaa, mutta kiusaamisen juuret ovat usein jo alakoulussa, jopa päiväkodissa, hän sanoo.

Kiusaaminen tapahtuu paljolti somessa, ja sen väyliä myöten lasta ja nuorta leimaavat kommentit voivat levitä laajalle.

–Kiusaaminen on syrjintää, joukosta pois sulkemista, enemmän henkistä kuin fyysistä, määrittelee Euran perusopetuspäällikkö Jaakko Laeslahti tämän päivän kiusaamisen.

Hänen mukaansa oppilaat ovat niin halutessaan taitavia kiusaamisessa. Opettajan on vaikea havaita kaikkea.

–Fyysiseen kiusaamiseen olemme päässeet puuttumaan melko hyvin. Some-kiusaamiseen on hankalampi vaikuttaa, Laeslahti sanoo.

–Kiusaamista tapahtuu eniten välitunnilla ja somessa. Sen voi aika helposti pimittää aikuisilta. Paras keino vähentää kiusaamista on puuttua siihen, kun se tulee ilmi. Koulussani puututaan, mutta sitä voisi tehdä enemmänkin, sanoo Kasperi Lehtimäki Euran yhteiskoulun 8. luokalta.

Ei-toivotun ykköspaikan Satakunnan korkeimmilla kiusaamisprosenteilla niin alakoulussa kuin yläkoulussakin nappasi vuonna 2017 Harjavalta. Tiedot kerättiin 4.-ja 5.-luokkalaisilta sekä 8.-ja 9.-luokkalaisilta.

Sormella ei kannata ehkä kauheasti osoitella, sillä luvut voivat muuttua nopeastikin. Jo seuraavan ikäluokan erilainen oppilasaines ja keskinäiset suhteet saattavat vaikuttaa lukuihin.

Euran 8.- ja 9.-luokkalaisista 13 prosenttia kertoi vuonna 2013 tulleensa kiusatuksi koulussa useammin kuin kerran viikossa. Vuonna 2017 määrä oli enää 3 prosenttia. Osa muutoksesta menee ehkä mainitun ikäluokkavaihtelun piikkiin, mutta töitäkin paremman tuloksen eteen on tehty.

–Olemme ylpeitä niin hyvin kohentuneesta tuloksesta, perusopetuspäällikkö Laeslahti sanoo.

Hänen mukaansa paljolti voidaan kiittää Kiva koulu -ohjelmaa, jota kunnassa lähdettiin toteuttamaan painokkaasti.

–Jo alakoulussa opitut hyvät mallit kulkevat oppilaiden mukana yläkouluun, missä niitä vahvistetaan edelleen. Se alkaa näkyä.

Euran yhteiskoulun rehtori Aimo Mattila iloitsee kunnan kohentuneista kiusaamisluvuista. –Vaikka koulussamme on nelisensataa oppilasta, pidämme kiinni yhteisöllisyydestä.

Yläkoulun eli Euran yhteiskoulun rehtori Aimo Mattila nostaa onnistumisessa esiin myös hyvin pohjustetun ryhmäyttämisen. Se aloitetaan jo ennen kuin oppilaat siirtyvät yläkouluun. Toteutuksessa on koulun lisäksi mukana muun muassa kunnan eri alueiden urheiluseuroja ja muita toimijoita.

–Koulussa kiusataan pihalla ja käytävillä ja lisäksi kiusataan somessa. Somessa on helppo kiusata ilman että jää kiinni, sillä aikuiset eivät liiku samoissa some-ympäristöissä. Jokainen voi pitää huolta ainakin siitä, ettei itse kiusaa muita, miettii 9.-luokkalainen Ida Jaakkola Euran yhteiskoulusta.

Ryhmäyttämiseen kiinnitettiin huomiota myös, kun Kiukaisten puolella kuntaa asuvat yläkoululaiset siirtyivät toista vuotta sitten Euran yhteiskoulun oppilaiksi.

–Perustettiin muun muassa oma WhatsApp-ryhmä, jossa pääsimme tutustumaan tuleviin luokkakavereihin jo ennakkoon, kertoo Ida Mäkinen 9b:ltä.

Samalle luokalle sijoitettiin oppilaita sekä Kiukaisista että vanhan Euran puolelta.

–Noin kuukaudessa porukka alkoi tuntua tutulta ja yhtenäiseltä, 9b-läiset tuumivat.

Ida Mäkinen ja Elias Toivonen opiskelevat Euran yhteiskoulun 9b-luokalla, joka koottiin 8. luokan alussa Kiukaisista ja vanhan Euran puolelta tulevista oppilaista. Ryhmäyttäminen oli tärkeä juttu ja onnistui heidän mukaansa hyvin. Syrjintää ei päästetty syntymään.

Harjavallassa ei ole sielläkään jääty ihmettelemään ikäviä kiusaamisprosentteja.

–Totta kai olemme käyneet tulokset läpi eikä ongelmia yritetä piilotella. Henkilökunta on saanut koulutusta ja kaikki kiusaamiskokemukset otetaan todesta ja niihin puututaan, sanoo rehtori Sari Lukka ja painottaa, että kiusattu ei koskaan ole syyllinen.

Kiusaamista yritetään taltuttaa ennen muuta positiivisen kautta. Hyviin tavoitteisiin pääsemisestä palkitaan.

Tosiasia on kuitenkin myös se, että kaikki eivät uskalla kertoa kiusatuksi tulemisesta. He pelkäävät tilanteen vain pahenevan, jos siihen puututaan. Välillä vanhemmatkin toivovat, ettei kiusaamiseen puututa, sillä he pelkäävät lapsensa joutuvan entistä hankalampaan tilanteeseen.

–Rohkaisemme oppilaita kertomaan kiusaamisesta. Pystymme kyllä vaikuttamaan, kunhan saamme tietää, Lukka sanoo.

Vaikeneminen näyttäisi silti olevan melko yleinen satakuntalainen ratkaisu. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan kaikkein harvemmin koulun aikuisille kertoivat kiusaamisesta juuri Satakunnan 4.- ja 5.-luokkalaiset. Kovinkaan paljon korkeammalle sijalle eivät yltäneet 8.- ja 9.-luokkalaisetkaan.

Kuitenkin Satakunnassa tehtiin hyvää tulosta. Kiusaaminen jatkui tai paheni puuttumisen jälkeen harvemmin kuin Suomessa keskimäärin.

–Some ja välitunnit ovat yleisimpiä kiusaamispaikkoja. Pihassakin on kuitenkin sen verran porukkaa, että se onnistuu. Ala-asteella olimme jo välillä eri-ikäisten oppilaiden sekaryhmissä. Siinä tutustuu paremmin. Yläasteella on joillain tunneilla mietitty kiusaamisasioita, kertoo Panu Virtanen Euran yhteiskoulun 8. luokalta.

Koulukaan ei pysty yksin kaikkeen.

–Vanhemmat ulkoistavat nykyään ilta-aikaisenkin kiusaamisen turhan usein koululle. Toki siihen puutumme, mutta toivoisin vanhemmilta aktiivisempaa roolia, sanoo Euran perusopetuspäällikkö Laeslahti.

–Muistutamme vanhempia siitä, että usein asiassa on kaksi totuutta. Nokittelua on saattanut olla somessa puolin ja toisin,

Laeslahti näkisi mielellään vanhempien ottavan yhteyttä toisiinsa ja istuvan saman pöydän ääreen juttelemaan siitä, mitä heidän lastensa välillä on tapahtunut.

–Se antaa oppilaillekin viestin, että kummatkaan vanhemmat eivät kiusaamista hyväksy, Laeslahti kannustaa.

–Kiusaamista on erityisesti somessa, muun muassa Snapchatissa ja Instagramin kommenteissa. Vanhemmat eivät ole samoissa some-ryhmissä, joten kiusaaminen on mahdollista. Kaikki eivät myös uskalla kertoa kiusaamisesta aikuisille, kun pelkäävät, että se vain jatkuu ja pahenee. Tiedän, että koulussani on puututtu kiusaamistapauksiin, sanoo Saana Nurmi Euran yhteiskoulun 9. luokalta.

Kommentti

Satakuntalaisella kiusaamisella on monet kasvot – ja nekin muuttuvat

Kiusaaminen on liukas ja jatkuvasti muotoaan muuttava möykky, josta on hankala saada otetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.- ja 5.-luokkalaisille sekä 8.- ja 9.-luokkalaisille viimeksi vuonna 2017 toteuttama kouluterveyskysely avaa ikkunaa satakuntalaiseen kiusaamiseen.

Alakoulussa 7,3 prosenttia kertoi tulleensa kiusatuksi kuluvan lukukauden aikana vähintään kerran viikossa. Se on sama kuin koko maan keskiarvo. Yläkoulussa prosenttiluku oli 6,5, kun maan keskiarvo oli 5,8.

Kuten koko maassa myös Satakunnassa pojat kertoivat tulleensa kiusatuiksi jonkin verran useammin kuin tytöt.

Välitunnillakin voi tapahtua kiusaamista, kun väkeä on pienellä alueella paljon. Valvojan silmä ei yllä joka paikkaan. –Koulussamme puututaan kiusaamiseen, mutta kaikki eivät ehkä uskalla kertoa siitä, Euran yhteiskoulun oppilaat tuumivat.

Kun asiaa penkaisee hiukankin syvemmältä, kuva pirstaloituu äkkiä.

4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksista käy ilmi, että Harjavallassa kiusattiin poikia kaksin verroin siinä kuin tyttöjä. Säkylässä asia taas oli päinvastoin. Siellä tyttöjä kiusattiin selkeästi enemmän kuin muualla Satakunnassa, poikia sen sijaan kaikkein vähiten.

Tutkittaessa erityisesti syrjivää kiusaamista koulussa ja vapaa-ajalla osoittautuu ulkonäkö yleisemmäksi syrjimissyyksi annetuista vaihtoehdoista. Se ei yllättäne ketään, mutta määrissä on isoja eroja.

Säkylän 8.- ja 9.-luokkalaisilla tytöillä oli tällaisia kokemuksia lähes kaksinkertaisesti koko maan keskiarvoon verrattuna ja ylivoimaisesti eniten Satakunnassa. Ulkonäkö oli moninkertaisesti yleisempi syrjimisen syy kuin muut vaihtoehdot.

Säkylän pojat taas joutuivat syrjityksi paljon tasaisemmin eri syiden takia. Lähes yhtä yleinen syrjimisen syy kuin ulkonäkö olivat sukupuoleen liittyvät seikat.

Eurajoella yläkouluikäisiä poikia puolestaan syrjittiin ulkonäön lisäksi erityisesti perheeseen liittyvistä syistä.

Vastaavia eroja löytyy runsaasti. Kun lisäksi otetaan huomioon, että tietty kiusaamisen malli saattaa osin johtua myös vastanneen ikäluokan koostumuksesta ja keskinäisistä suhteista, saattaa kuvio kunnassa parin vuoden päästä ollakin jo ihan erilainen.

Edessä istuva Henna Saranpää ja Iida Rajala takarivissä vasemmalla toimivat tukioppilaina. 9b-luokan tytöt ovat olleet mukana toteuttamassa 7.-luokkalaisten ryhmäyttämistä ja todenneet sen toimivaksi keinoksi hyvän luokkahengen luomisessa.

Uutista on muokattu 27.1.2019 kello 21.03: Muutettu otsikkoa ja kuvien järjestystä.

Uutista on muokattu 27.1.2019 kello 22.04: Korjattu Jaakko Laeslahden nimi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos