Säkylän sokeritehdas haluaa lisähehtaareja - Satakunta - Satakunnan Kansa

Säkylän sokeritehdas haluaa lisähehtaareja – 453-vuotiasta tilaa isännöivä viljelijä empii: "Jos tuotanto loppuisi, sitä on erittäin vaikea käynnistää"

Jaakkolan sukutilan pelloista pääosa on viljakasveilla. Juha Jaakkola jatkaa sokerijuurikkaiden viljelyä ja hän toivoo, että tehdas saisi tarvitseman lisäalan ja kotimaisen sokerin tuotanto turvattaisiin.

15.1.2019 6:00 | Päivitetty 15.1.2019 9:07

Sucros Oy on hakemassa yhteistyössä tuottajajärjestö MTK:n kanssa merkittävää laajennusta sokerijuurikkaiden viljelyalaan. Raaka-ainetta tarvittaisiin Säkylän tehtaan tuotannon kasvattamiseen sekä sen tuella kotimaisen sokerin tuotantotehokkuuden ja -talouden kohentamiseksi.

Maatalousjohtaja Tero Tanner Sucros Oy:stä sanoo, ettei kotimaisen sokerijuurikkaan ainoa jalostaja ole uhan alla, vaikka Säkylän tehtaan tulevaisuutta ylipäätään on julkisesti arvuuteltu. Yhtiö tarvitsisi tuntuvan määrän uusia raaka-ainetuottajia tai vaihtoehtoisesti nykyisiltä sopimusviljelijöitä juurikasalojen kasvattamista.

–Tavoittelemme selkeää kasvua ja tuotannon lisäystä. Tilaa olisi lisätä aika paljonkin viljeltävää määrää.

–Muutaman viime vuoden aikana sokerijuurikkaan viljelyala on ollut 10 000-12 000 hehtaaria. Optimaalista eli toivottavaa olisi, että viljelyalaa saataisiin 3 000-4 000 hehtaaria lisää. Olisi tehokkuuden ja talouden kannalta hyvin tärkeää, että kiinteät kustannukset saataisiin jaettua isommalle tuotantomäärälle, Tanner sanoo.

Sucros Oy:n ja MTK:n toimialasopimus 2018–19 on tähdännyt jopa 100 miljoonan sokerikilon valmistamiseen kotimaan kulutukseen. Se kattaisi osapuilleen 70 prosenttia kulutuksesta.

Tero Tanner kertoo 2018 satokaudella juurikasta viljellyn noin 10 250 peltohehtaarilla ja juurikkaista jalostettiin kidesokeria noin 54 miljoonaa kiloa. Tilaa olisi runsaasti yli kolmanneksen lisäykselle.

–Pitää muistaa, että aiemmin ennen EU:n sokerintuotantokiintiöiden poistumista juurikkaita viljeltiin yli 30 000 hehtaarilla. Silloin oli enemmän tehtaitakin. Viime vuosina ala on pienentynyt muun muassa viljelijöiden eläköitymisen ja tuotannosta luopumisen seurauksena.

–Tulevan satokauden viljelysopimuksista on tehty nyt noin puolet ja lisää tarvittaisiin mukaan. Juurikas on kannattava kasvi, Tanner mainostaa.

Jaakkolan tilalla Eurassa on viljelty maata 453 vuotta. Kokemusta on vuodesta 1583 kasvinviljelystä ja kotieläintaloudesta.

Vuodesta 1996 isäntänä toiminut Juha Jaakkola on keskittynyt tilallaan viljanviljelyyn. Vuodesta 2013 noin 120 hehtaarin viljelyalasta on noin 10 hehtaaria ollut sokerijuurikkailla. Hän kiittelee naapurinisännän neuvoja ja aktiivista tukea sekä tarjoutunutta tilaisuutta hankkia käytetyt tuotantolaitteet kylvöön ja korjuuseen.

–Luopujia on ollut, kun äijät ovat vanhentuneet. Kokemus on ollut, että kuuden vuoden aikana juurikkaan hinnasta on nipistetty. Juurikasviljelyn taloudellinen tulos on siinä ja siinä plus-miinus, hän arvioi viljelyalan niukentumisen keskeiseksi taustatekijäksi.

Jaakkola veikkaa, että moni empii viljelyalan laajennusta, koska sokerijuurikas on varsin vaativa viljeltävä, luonnonolot vaikuttavat merkittävästi tulokseen ja hintajärjestelmässä on vaihtuvia osia. Kiinteän tonnihinnan päälle maksetaan bonusosia, jotka vaihtelevat muun muassa sadon kokonaismäärän, sokeripitoisuuden ja viljelijäkohtaisen tuotannon puhtauden mukaan.

–Oikeastaan minkäänlaisia satoriskejä ja -tappioita ei saisi tulla, Jaakkola sanoo ja kehottaa muistamaan missä oloissa maataloutta esimerkiksi viime kesänä harjoitettiin.

Pohjoisen sijainnin vuoksi on Suomi sokerintuotannossa takamatkalla, sillä juurikkaiden satotasot ovat esimerkiksi eteläisessä Ruotsissa ja läntisen Euroopan maissa jopa yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

–Sieltä ne hintapaineetkin osaltaan tänne tulevat, Jaakkola aprikoi.

Oman sopimusalansa Juha Jaakkola kylvää tulevallekin satokaudelle tekemänsä viljelysopimuksen mukaisesti. Hän toivoo, että sokerijuurikkaan viljelylle ja kotimaiselle sokerintuotannolle löytyisi kantavaa pohjaa tulevaisuudessakin - sekä tarvittavat lisähehtaarit.

Hänen pappansa oli mukana 1950-luvun alussa Säkylän sokeritehtaan perustamisessa. Tehdas on seutukunnalle ja erikoiskasvinviljelylle erittäin tärkeä, ja sen toiminnan turvaaminen tähdellinen koko maan huoltovarmuudelle.

–Jos juurikkaiden viljely ja sokerin tuotanto päättyisivät Suomessa, miten sitten suu pantaisiin, jos laivat eivät jäitten lisäksi jostain muusta syystä tänne kulkisi. Suomi on saari, jonka naapurina on Venäjä. Jos tuotanto loppuisi, sitä on erittäin vaikea käynnistää uudelleen.

–Mikäli juurikastuotannolta siirtyisi 10 000 tai 15 000 hehtaaria esimerkiksi viljan viljelyyn, se vuorostaan merkitsisi ylituotannon lisääntymistä ja hintojen laskua. Ei sekään olisi toivottavaa, Jaakkola lisää.

Juha Jaakkola kylvää tulevallekin satokaudelle tekemänsä viljelysopimuksen mukaisesti.

Sokeri ja Suomi

Suomen ensimmäinen sokerinpuhdistamo perustettiin Turkuun vuonna 1758.

Juurikassokerin tuotanto alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen tehdas perustettiin Saloon.

Tehtaista jatkaa tuotantoa enää vuonna 1953 perustettu Sucros Oy:n Säkylän sokeritehdas.

Sucros Oy:n omistavat Nordzucker AG (80%) ja Apetit Oyj (20%).

Kotimaisen sokerin tuotannosta vastaavat Sucros Oy ja Suomen Sokeri Oy, jonka sokerinpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummella.

Yhtiöt ovat osa saksalaista Nordzucker Groupia, joka on Euroopan toiseksi suurin sokerintuottaja ja -valmistaja.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: