Eurajoen Lemlahden tuulivoimalaitos uudelleen valmisteluun - Satakunta - Satakunnan Kansa

Isompia, mutta vähemmän tuulimyllyjä Lemlahteen - Wpd Finland Oy kiinnostunut voimalainvestoinnista, jos Eurajoella järjestyvät kaavoitus ja rakennuslupa

Havainnekuva 2015 kaavaehdotuksesta. Kahdeksan myllyn tuulivoimala sovitettuna Lemlahden pelto- ja metsämaisemaan.

8.10.2018 21:05

Valtuustoaloitteella uudelleen esille nostettu Lemlahden tuulivoimalaitos saattaa tulla nopeastikin Eurajoen päättäjien pöydille.

Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo, että aloite tulee viivyttelemättä ja normaalissa järjestyksessä kunnanhallituksen käsittelylistalle. Kunnanhallitus päättää sitten asian valmistelusta.

Tuulisähkötuotantoon erikoistuneen Wpd Finland Oy:n projektipäällikkö Tero Elo sanoo yhtiön olevan kiinnostunut Eurajoen Lemlahden voimalahankkeesta, joka kaatui 2015 syksyllä ennen muuta Luvian kunnanvaltuuston osayleiskaavan hylkäävään päätökseen.

–Katsomme edelleen, että se on voimala-alueena toteuttamiskelpoinen. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, saadaanko tarvittava kaavoitus ja luvat, Elo toteaa.

Hän kertoo, että voimalahankkeesta on käyty keskusteluja uudelleen Eurajoen suuntaan vuoden verran. Tuoreimmassa vaiheessa aloite on tullut valtuustojäseniltä.

Voimalan selvitysten uudelleen käynnistämistä puolsi aloitteessa 18 valtuutettua.

Vuosina 2012-15 laaditut suunnitelmat tulee kuitenkin päivittää. Tero Elo huomauttaa, että tuulivoimalaitosten teknologia on kehittynyt, koko kasvanut ja tuuliturbiinien nimellisteho noussut.

Hän arvioi, että aikanaan Luvian kunnan vetovastuulla valmistellun osayleiskaavan selvityksistä voitaisiin todennäköisesti käyttää kaavasuunnittelussa, sillä perusratkaisu ei ole muuttunut.

Asukkaiden ja valtuuston vastustukseen hautautuneen suunnitelman ja osayleiskaavan mukaan Lemlahteen olisi pystytetty kahdeksan tuulimyllyn voimalaitos. Suunnittelussa oli nimellisteholtaan kolmen megawatin myllyt, joiden tornikorkeus olisi ollut 135-140 metriä ja roottorinlapojen pituus 45-65 metriä.

–Nykyisin rakennetaan jonkin verran roottorialaltaan kookkaampia ja korkeampia laitoksia, joiden nimellisteho on 4,5 megawattia, Tero Elo sanoo.

Voimaloiden fyysisen koon ja tehon kasvun seurauksena suunnitellulle alueelle ei olisi ehkä sovitettavissa kahdeksaa myllyä. Tero Elon mukaan todennäköinen määrä voisi olla 5-7 nykyisen teholuokan myllyä.

Voimalan mahdollinen eteneminen on Tero Elon mukaan eurajokelaisten käsissä. Rakentamislupa edellyttää lainvoimaista osayleiskaavaa, joka taas vaatii ympäristövaikutusten ja muiden maankäytön vaikutusten selvittämistä.

–Luultavasti voimme hyödyntää esimerkiksi aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä, mutta paljon jouduttaisiin todennäköisesti tekemään kaavasuunnittelussa uudelleen, Elo toistaa.

Osayleiskaavan laatiminen on myös kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen mukaan ensimmäinen tehtävä, mikäli voimalahanketta halutaan viedä eteenpäin. –Kaava on saatava ensin kuntoon, Lakaniemi vahvistaa.

Kaavavalmistelun yhteydessä tarjoutuu myös kunnan asukkaille mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Ensimmäisellä kierroksella voimalaa vastaan kerättiin muun muassa 500 allekirjoittajan adressi, jossa vedottiin tuulivoimalan melu- ja maisemahaittoihin.

Voimalan vaiheet

Suunnittelu alkoi 2012 Wpd Finland Oy:n aloitteesta.

Osayleiskaavan suunnittelu vireille Luvian kunnassa 2013.

Voimala-alue sijaitsee Lemlahden kylän kaakkoispuolella. Pinta-ala noin 4,8 neliökilometriä.

Suunnitelmana oli kahdeksan myllyn voimalaitos, joiden tornien ja roottorien kokonaiskorkeus olisi ollut enintään 210 metriä.

Liityntä sähköverkkoon joko maakaapelilla tai ilmajohdolla Luvian sähköasemalle, n. 6 kilometriä.

Luvian ja Eurajoen valtuustot hylkäsivät osayleiskaavaehdotuksen syksyllä 2015.

Uudelleen esille valtuustoaloitteella lokakuussa 2018.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: