Yyterin halausletkassa aaltoiltiin meren puolesta – Porin kaupunki tuhkankäsittelylaitoksesta: "Tässä on vaan pakko uskoa, että vesiä ei pilata" - Satakunta - Satakunnan Kansa

Yyterin halausletkassa aaltoiltiin meren puolesta – Porin kaupunki tuhkankäsittelylaitoksesta: "Tässä on vaan pakko uskoa, että vesiä ei pilata"

Yyterissä asuva Julius Havia, 3, nousi korkealle yläilmoihin merenhalaus-tempauksen aaltoilussa. Hän kertoo haluavansa pelastaa kaikki maailman kalat, lokit ja ravut. Kuvassa oikealta alkaen: Ville Pihl, Janni Havia, Julius Havia, Emmi Ruusunen ja Hemmo Ruusunen.­

17.7.2018 22:28

–Tämä on ihan mielettömän siistiä jos tämä onnistuu, Marja Tomberg hihkaisee ja lähtee ravaamaan Yyterin rantaa myöten megafoni kourassa.

Verkkaisesti mutta varmasti ihmisryppäät kerääntyvät rantaviivaa kiemurtelevaan jonoon. Kymmenen minuuttia myöhemmin komea ihmismuuri aaltoilee kilpaa rantatyrskyjen kanssa.

Kyseessä on Yyterin meren halaus -tempaus, jonka taustalla vaikuttaa Puhtaan Meren Puolesta -kansalaisliike. Se on muodostunut vastustamaan Mäntyluodon Kirrisantaan rakennettua Fortumin tuhkankäsittelylaitosta. Laitoksen prosessiveden purkuputken on nykyisen ympäristölupahakemuksen mukaan tarkoitus päättyä Yyterin rantojen lähistölle, aivan niemennupukan taakse.

Ympäristölupaa odottava tuhkankäsittelylaitos on ollut valtava kiistakapula Porissa jo useamman vuoden.

Aiheesta painittiin aikaisemmin päivällä Reposaaren Merimestassa järjestetyssä paneelissa. Lämpöennätykset paukkuivat, mutta keskustelu osapuolten välillä ei kuumentunut liiemmin.

Puhtaan Meren Puolesta -liikettä edustava Haakon Uddfolk ehdotti, että laitoksen käynnistämistä tulisi lykätä kymmenellä vuodella, ja kuljettaa tuhka sillä välin Norjassa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen. Aikalisän turvin Mäntyluotoon voisi kehittää teknologiaa, joka mahdollistaisi tuhkankäsittelylaitoksessa suljetun kierron.

Myös Porin kaupunki on aikaisemmin ollut suljetun järjestelmän kannalla. Porin kaupungin ympäristölautakunnan puheenjohtaja Arto Nurmi kertoi, että kaupunki odottaa tällä hetkellä, mitä uusi hakemus pitää kokonaisuudessaan sisällään.

–Nyt tässä on vaan pakko uskoa, että käsittely tehdään siten, että vesiä ei pilata, Nurmi totesi.

Mäntyluodon vääntö

Fortum (aiemmin Ekokem) haki Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitokselle ympäristölupaa 2016.

Aluehallintovirasto myönsi 2017 tilapäisen kolmen vuoden luvan, mutta vain kotimaiselle tuhkalle.

Ympäristöluvasta valittivat Mäntyluodon asukasyhdistys, 14 yksityishenkilöä sekä Fortum. Fortum halusi, että tuhkajätettä voitaisiin tuoda myös ulkomailta.

Vaasan Hallinto-oikeus perui tuhkanpesulaitoksen ympäristöluvan 2018.

Vaasan hallinto-oikeus päätti palauttaa lupahakemuksen uudelleen AVI:n käsiteltäväksi. Nyt Fortum on hakemassa kokonaan uutta lupaa laitokselle.

Fortum hakee nyt AVI:lta uutta ympäristölupaa. Tuhkankäsittelylaitos seisoo jo lähes valmiina.

Uudessa hakemuksessa purkuputki, josta tuhkankäsittelyssä syntynyt prosessivesi päästetään mereen, kulkisi puolentoista kilometrin matkan maalta merelle Karhuluodon edustalle.

Porin ympäristöviranomaiset ja asukkaat ovat vaatineet laitokselle suljettua järjestelmää. Fortumin mukaan se ei nykyteknologialla ole mahdollista.

Paneelissa puitiin myös Fortumin suunnitelmia käsitellä laitoksessa ulkomailta tuotua tuhkaa. Fortumin aluemyyntijohtaja Kalle Saarimaa perusteli tuhkantuontia Virosta ja Liettuasta muun muassa sillä, että suuret käsittelymäärät jouhevoittavat laitoksen tehostamista.

Myöhemmin puhelimessa Saarimaa arvioi, että ulkomailta rahdattava tuontituhkan määrä voisi olla suuruusluokaltaan noin 30 tuhatta tonnia vuodessa.

–Alkuun sitä voisi tulla myös Ruotsista, mutta he kehittävät pitkällä tähtäimellä omat ratkaisunsa. Viro ja Liettua voisivat olla pidempikestoisia maita.

Tuontimaat pulittaisivat Fortumille tuhkan vastaanottamisesta porttimaksuja. Saarimaan mukaan laitoksen toiminnan alkuvaiheessa tavoite olisi lähteä silti pienellä mittakaavalla liikkeelle ja varmistaa laitoksen tehokas käyttö kotimaisilla tuhkilla.

–Pitkällä tähtäimellä on tietysti missä tahansa laitoksessa tärkeää, että se käy täydellä kapasiteetilla.

Mäntyluodossa on tarkoitus käsitellä vuosittain enintään 70 tuhatta tonnia jätteenpoltossa syntyneitä tuhkia vuodessa. Suomen jätteenpolttolaitoksista jää tuhkaa lopputuotteena 45 tuhatta tonnia vuodessa.

Saarimaa uskoo, että uusi ympäristölupahakemus tulee menemään läpi.

–Laitoksessa käytetään parasta mahdollista teknologiaa. Voidaan puhua kymmenen kertaa pienemmistä raja-arvoista kuin tällaisissa tyypillisissä jätevesipäästöissä. Ei pitäisi olla mitään syytä, miksi näillä raja-arvoilla olevaa hakemusta ei hyväksyttäisi.

Jos nykyinen ympäristölupa hyväksytään eikä asiasta valiteta, voisi laitos Saarimaan mukaan käynnistyä jo ensi tammikuussa.

Yyterin rannalla Puhtaan Meren Puolesta -liikkeen toimikuntaan kuuluva Marja Tomberg tuulettaa. Hän arvioi, että yhtäjaksoiseen halausletkaan osallistui viitisensataa ihmistä.

Tombergin mukaan on selvää, että kansalaisliike tekee laitoksen ympäristöluvasta valituksen, jos hakemus menee läpi.

–Ehdottomasti tehdään. Ei ole tätä päivää, että mikään yhtiö laskee päästöjään mereen.

–Se olisi todella ikävää Yyterin maineen kannalta, kun tähän on vielä ollut tarkoitus panostaa kunnolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?