Entinen vaihto-oppilas Pomarkusta tutustuttaa Thaimaan suomalaiseen kouluun - Satakunta - Satakunnan Kansa

Pomarkku tulee tutuksi thaimaalaiselle televisioyleisölle: entinen vaihto-oppilas kuvaa tv-sarjaa

Kunthida Rungruengkiat ja juontaja Pannika Wanich esittävät kysymyksiä suomalaisesta koulusta pomarkkulaisilta abeilta ja nämä saavat esittää kysymyksiä vastaavasti vieraille.­

26.8.2017 12:00

Abiturientit ovat aloittamassa äidinkielen tuntia lehtori Jenni-Maija Aappolan johdolla, kun luokkaan astuu nelihenkinen kuvausryhmä Thaimaasta. Ryhmän on tuonut Kunthida Rungruengkiat, joka vuonna 2000 istui samaisen Pomarkun lukion luokassa vaihto-oppilaana.

Nyt hän haluaa näyttää thaimaalaisella Voice TV -kanavalla suomalaisen koulujärjestelmän etuja ja vahvuuksia. Ohjelma näytetään televisioyleisölle ensi keväänä.

Thaimaassa koulujärjestelmä on nimittäin ongelmallinen. Koulut ja opettajat ovat hyvin eritasoisia. Erot ovat isoja erityisesti isojen kaupunkien ja kylien välillä.

Myös luokkakoot ovat isoja: yhdessä luokassa voi olla 50–70 oppilasta. Työtä saa tehdä lujaa, jos mielii hyvään yliopistoon.

–Meillä hauska ja koulu ei ole samassa lauseessa, Rungruengkiat kertoo abiryhmälle.

Viisijaksoisessa tv-sarjassa esitellään muun muassa kunnan ja koulun yhteistyötä, kirjallisuutta ja muuta koulumateriaalia ja muitakin valtion palveluita, kuten kirjastoa ja terveydenhuoltoa.

–Haluamme näyttää Thaimaassa Suomen toimintaa, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että muita malleja on olemassa ja niistä voi ottaa mallia.

Pomarkun lukiossa kuvausryhmä viettää yhden päivän aamusta iltapäivään saakka kuvaten kouluun saapumista, välituntitoimintaa, ruokailua ja oppilaiden ja opettajan työskentelyä.

–Haluan välittää sellaisen kuvan koulustamme, että täällä on hyvä ja mukava olla yhdessä ja vuorovaikutus oppilaiden kanssa toimii. Sitä kautta myös oppiminen on mukavaa, kertoo lehtori Aappola.

Luokassa kuvataan vuoropuhelu juontaja Pannika Wanich ja Rungruengkiatin ja oppilaiden välillä. Vieraat esittävät kysymyksiä: Onko teillä paljon kotitehtäviä?

Thaimaassa kotitehtäviin voi kulua useita tunteja varsinkin viimeisenä lukiovuotena, jolloin haetaan yliopistoihin. Rungruengkiat teki abivuotenaan koulutöitä jopa kymmeneen asti illalla päästäkseen hyvään yliopistoon.

Pomarkkulaiset vastaavat, että kotitehtäviin kuluu opettajasta ja oppiaineesta riippuen aikaa, mutta puolen tunnin työskentelylläkin voi selvitä.

Lisäksi vieraat kysyvät, onko oppilaiden välillä kilpailua.

–Kilpailemme lähinnä itseämme vastaan, kommentoi Julia Ylikahri.

Mikä sitten on parasta suomalaisessa koulussa?

–Koululounas, vastaa Frans Lilja.

–Ja se on ilmaista ja laadukasta? kysyy Wanich.

Oppilaat ovat yhtä mieltä siitä, että näin on.

Rungruengkiat kysyy, onko kukaan oppilaista harkinnut menevänsä jonkin paremman koulun perässä esimerkiksi johonkin isoon kaupunkiin.

–Suomessa koulut ovat melko lailla samantasoisia joka puolella, sanoo Ylikahri.

Tämän Rungruengkiat jo tiesikin ja juuri se oli oikeastaan syynä sille, miksi hän toi tv-ryhmän Pomarkkuun eikä vaikkapa Helsinkiin.

–Haluan näyttää Pomarkusta sen, että pienilläkin paikkakunnilla opetus on hyvää, eikä tarvitse olla missään huippukoulussa.

Wanich kertoo luokalle, että muutokset tapahtuvat hitaasti Thaimaassa, mutta he haluavat uskoa, että Suomen tapaan kehitystä voi tapahtua.

–Suomikin on joskus ollut köyhä maa, ja noussut silti koulujärjestelmän mallimaaksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Myös lukion kakkosluokkalaista Milla Saarijokea haastatellaan thaimaalaiseen tv-sarjaan. –Kerroin muun muassa, kuinka koulutuksen maksuttomuus on mielestäni paras asia suomalaisessa koulujärjestelmässä, Saarijoki sanoo haastattelun jälkeen. Pannika Wanich auttaa langattoman mikrofonin asettamisessa. Vieraiden yhteyshenkilö Ella Mattsson seuraa sivusta.­

Ulkomainen projekti kiinnostaa Pomarkun kunnanjohtaja Eero Mattssonia suomalaiseen tapaan.

–Eikös se niin mene, että meitä suomalaisiahan kiinnostaa aina, mitä mieltä ulkomailla meistä ollaan.

Rehtori Jussi Heervä toivoo, että sarjasta välittyy suomalaisesta koulusta rentoutta ja oppimisen iloa.

–Pitää polleana olla, kun tullaan Thaimaasta asti kuvaamaan Pomarkun lukiota ja yhteiskoulua. Kaikki ei siis voi olla ihan pielessä.

Kunnanjohtaja pitää tv-sarjaa tärkeänä lähinnä Suomi-markkinoinnin kannalta. Hän ei usko, että sarjalla olisi paljoa merkitystä Pomarkun imagoon tai matkailuun.

–Muualle Suomeen vaikutus voi kantaa.

Mattsson mainitsee myös koulutusviennin. Suomalaiselle koulutukselle olisi kysyntää maailmalla, ja koulutusviennin mahdollisuuksia on mietitty.

–Enemmän se on tuntunut olevan puhetta kuin tekoja. Voisiko tämä sarja nyt edistää sitä koulutusvientiä Kaukoitään?

Tiukan kuvausaikataulun rajoissa tv-ryhmä ehtii syömään suomalaista koululounasta. Tuottaja Rittikorn Mahakhachaporn ja Kritsada Bavonpak kauhovat makkarakeittoa. Wanich kertoo pitävänsä piimän mausta. –Tämä muistuttaa vähän jugurttia.­

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?