Pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa - Satakunta - Satakunnan Kansa

Pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa – Tutkija: "Vuosisadan loppupuolella nykyisenkaltaisia kesiä voidaan muistella todella viileinä"

Tiitu ja Touko Kuusimäki nauttivat helteestä Palusjärven uimarannalla Ulvilassa. Mittasimme uimarannan pintaveden lämpötilaksi 26 astetta. Las Palus on ollut sisarusten kesän ykkösranta, mutta he ovat käyneet myös Pappilanlammessa ja Kaasmarkun uimarannalla.

28.7.2018 9:00

Keskimääräistä reippaasti lämpimämpi sää on jatkunut jo kolmisen viikkoa putkeen. Lämpötilat ovat useimpina päivinä rikkoneet hellelukemat reippaasti.

Kun asian esittää tilastollisesti, se ei kuulosta kovin hätkähdyttävältä: vuorokauden keskilämpötilat ovat yleisesti olleet Suomessa 2–3 astetta keskimääräistä heinäkuuta lämpimämpiä.

Lapissa keskilämpötila on tosin ollut jopa 5 astetta tavanomaista korkeampi.

–Heinäkuuta voisi varmaan luonnehtia harvinaisen lämpimäksi, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki sanoo.

Kymmenen vuorokauden sääennuste ei lupaa merkittävää helpotusta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kahden viikon helleputki on harvinainen. Se on osunut Suomessa kohdalle keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua vasta, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuoden 1961 jälkeen vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.

Joko voi sanoa, että tällaiset poikkeukselliset hellejaksot ovat esimakua tulevaisuudesta, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen?

–Tämä on aika normaalia kesäsäätä vuonna 2040.

Partasen vastaus perustuu tutkimuksessa esitettyyn kunnianhimoisimpaan päästövähennysskenaarioon, jossa ihmiskunta tekee aktiivista ilmastopolitiikkaa ja pystyy leikkaamaan kasvihuonekaasuja merkittävästi.

Sen sijaan pahimmassa skenaariossa päästövähennyksiä vain lykätään eikä muutosta saada aikaiseksi. Silloin nykyinen hellejakso olisi keskimääräistä kesäsäätä jo reilun 10 vuoden päästä 2030-luvulla, ja tilanne vain pahenisi sen jälkeen.

Tämä voi kuulostaa siedettävältä tai jopa mukavalta kesäsäältä, mutta samalla on hyvä muistaa, että Suomen ilmasto on verrattain lauhkea.

–Suomessa on koettu kovia helteitä, mutta etelämmässä, Välimeren alueella tilanne menee vaikeaksi. Persianlahden alue voi muuttua osittain asuinkelvottomaksi.

Ulkona oleskeleminen voisi käydä paikoitellen mahdottomaksi, kun lämpötilat nousevat hengenvaarallisiksi.

Yhteiskunnan on syytä varautua siihen, että hellejaksot vain pidentyvät.

Maailman pitäisi pystyä myös vähentämään kasvihuonepäästöjä.

–Jos mitään ei ruveta tekemään, vuosisadan loppupuolella nykyisenkaltaisia kesiä voidaan muistella todella viileinä.

Ilmastonmuutos tuo myös muita muutoksia Suomeen kuin kovemmat helteet. Lämpötilat nousevat ylipäätään ja etenkin talvella.

Myös sateet yleistyvät etenkin talvikautena ja tulevat yhä useammin vetenä. Talvista tulee myös entistä pilvisempiä.

Myrskytuulten arvioidaan voimistuvan etenkin merialueilla.

Merivesi lämpeni

Porin koko heinäkuun keskilämpötilan ennätys on rautatieasemalta 20,5 astetta vuodelta 2010. Mittauspiste otettiin tuolloin vasta käyttöön.

Vuonna 2010 lentoaseman mittarin heinäkuun kokonaislukema oli 20,2 astetta, mikä jäi ennätykseksi. Mittarista luovuttiin tuon jälkeen. Lentoasemalta on mittaustuloksia vuodesta 1945 alkaen.

Järvien pintaveden lämpötilat ovat yleisesti 22–26 astetta suuressa osassa Suomea. Järvivedet ovat olleet jo toista viikkoa selvästi ajankohdan keskiarvoa lämpimämpiä.

Merivesi pysyi pitkään huomattavan kylmänä Selkämerellä ja etenkin Porin edustalla. Tämä johtui pohjoisen puoleisesta tuulesta, joka siirsi lämpimiä pintavesiä kohti Ruotsia. Pohjasta kumpusi tilalle kylmää vettä.

Merivesi on lämminnyt Porissakin tällä viikolla. Lämpötila nousi tiistaina 20:een ja oli torstaina jo 21 astetta.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: