Jo liki 550 hirvi- ja peurakolaria tänä vuonna – pahimmat vaaranpaikat ovat näillä teillä - Satakunta - Satakunnan Kansa

Jo liki 550 hirvi- ja peurakolaria tänä vuonna – katso grafiikasta, missä ovat Satakunnan pahimmat vaaranpaikat

20.7.2017 7:37

Peurakolarien määrä näyttäisi jatkavan kasvuaan Satakunnassa. Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueella oli sattunut keskiviikkoiltapäivään mennessä jo 273 kolaria, jonka toisena osapuolena oli valkohäntäpeura.

–Valkohäntäpeurojen kanta tuntuu olevan vahvassa kasvussa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Satakunnassa oli viime talvena noin 11 500 valkohäntäpeuraa, kertoo riistakeskuksen Satakunnan toimialueen riistapäällikkö Antti Impola.

Metsäkauriskolareita oli sattunut keskiviikkoon mennessä 223 ja hirvikolareita 46. Luvut ovat peräisin riistakeskuksen Oma riista -palvelusta, mihin hirvieläinkolareissa virka-apua antavat suurriistavirka-apuhenkilöt ovat kirjanneet kolaritiedot tämän vuoden alusta saakka.

Kolariluvut kasvanevat loppuvuotta kohti mentäessä kiihtyvällä vauhdilla. Hirvikolareita sattuu tilastojen valossa eniten syys-lokakuussa ja peurakolareita loka-marraskuussa.

Riistakeskuksen Satakunnan toimialueeseen kuuluvat Satakunta ja Pirkanmaan länsiosia.

Peurakolarit lisääntyivät Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hiljattain julkaiseman Hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman mukaan Satakunnassa tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2014 saakka.

Vuosien 2015 ja 2016 tilastointi on puutteellista, koska poliisi ei enää aina mene peurakolaripaikalle. Peurakolareiden määrä kuitenkin todennäköisesti kasvoi Satakunnassa noinakin vuosina, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvoi, ja kolarien määrä seuraa kannan kokoa yleensä varsin tarkasti.

Myös hirvikannat ovat Impolan mukaan vahvistuneet. Hirviä oli Satakunnassa viime talvena arviolta reilut 4 000.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Vahvistuneita peura- ja hirvikantoja pyritään pienentämään tulevalla metsästyskaudella lisäämällä pyyntilupien määrää. Valkohäntäpeuroille pyyntilupia myönnettiin 25 ja hirville 20 prosenttia viime kautta enemmän.

–Toivottavasti samalla myös hirvieläinonnettomuudet vähenevät, Impola sanoo.

Riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle myönnettiin 6 716 valkohäntäpeuran ja 2 376 hirven pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa.

Valkohäntäpeurat ja hirvet ovat Impolan mukaan tehokkaita lisääntymään. Kantaa kasvaa lisääntymiskauden aikana sataa aikuista yksilöä kohti valkohäntäpeuralla 60–70:llä ja hirvellä 55–65:llä. Tehokas lisääntyminen johtuu osaksi siitä, että Suomen hirvieläinkannat ovat naarasvoittoisia.

–Uroksiin on kohdistunut kovempi metsästyspaine. Viime vuosina asiaan on kiinnitetty huomiota, ja metsästystä on kohdennettu enemmän naaraisiin.

Metsäkauriskannasta ei ole yhtä tarkkaa arviota kuin valkohäntäpeuran ja hirven kannoista, koska metsäkauris ei ole enää mukana pyyntilupajärjestelmässä. Saalismäärien valossa metsäkauriiden kanta on kuitenkin vahvassa kasvussa.

–Viime vuonna Satakunnassa saatiin saaliiksi noin 1 000 metsäkaurista. Vuotta aiemmin saalismäärä oli noin 600.

Juttua muokattu torstaina kello 9.29: Lisätty grafiikka.

Hirvikolarit vaativat kolme ihmishenkeä

Suomessa tilastoitiin viime vuonna kaikkiaan 1 881 hirvionnettomuutta, eli 73 enemmän kuin vuonna 2015.

Niissä kuoli yhteensä kolme ihmistä, eli sama määrä kuin vuonna 2015.

Hirvionnettomuuksissa loukkaantui 144 ihmistä, kun edellisenä vuonna loukkaantuneita oli 133.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella sattui yhteensä 150 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 14 ihmistä. Vuonna 2015 hirvionnettomuuksia sattui 175 ja niissä loukkaantui 16 ihmistä. Kuolonuhreja hirvionnettomuudet eivät alueella vaatineet kumpanakaan vuonna.

Lähde: Liikennevirasto: Hirvionnettomuudet vuonna 2016.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: