Maastopalot ovat jokakeväinen riesa - Satakunta - Satakunnan Kansa

Maastopalot ovat jokakeväinen riesa – tämän verran rahaa kuluu jo siihen, että palokunta pääsee pelipaikalle

Ruohikkopalojen riski pienenee kaiketi lähiaikoina, mutta metsäpalojen riski voi kasvaa kuivilla keleillä nopeastikin. Kuvassa sammutetaan Laviassa toukokuussa 2013 riehunutta metsäpaloa.

15.5.2017 21:00

Puhelin hälyttää sopimuspalokuntalaisen taskussa, ja tekstiviesti kertoo, että lähistöllä on syttynyt pieni maastopalo. Hälytysvuorossa olevat palokuntalaiset rientävät paloasemalle, ja pian sammutusyksikkö lähtee kohti palopaikkaa.

–Jos palo on vähänkin isompi, paikalle lähtee useampi auto, kertoo aluepalopäällikkö Juha Suonpää Satakunnan pelastuslaitokselta.

Alussa kuvailtu tapahtumaketju on tähän aikaan vuodesta palokuntien arkipäivää. Maastopalot ovat keväisin niiden suurimpia työllistäjiä.

Satakunnan palokunnilla on ollut toukokuun aikana yhteensä kolmisenkymmentä maastopalotehtävää. Maanantaina iltapäivällä tarkka luku oli 29.

Maastopalojen sammuttaminen ei ole ilmaista puuhaa. Kustannusten suuruus vaihtelee palon kokoluokasta riippuen paljonkin, mutta Satakunnan pelastuslaitos on laskenut yhden lähdön keskihinnaksi noin 800 euroa.

–Sopimuspalokunnille maksetaan lähdöstä 300–700 euroa, Suonpää kertoo.

Hintahaarukka on näin iso, koska palokuntia on monen kokoisia, ja niiden sopimusten sisältö on hyvin erilainen. Jos tehtävään lähtee yksiköitä useammasta sopimuspalokunnasta, maksetaan lähdöstä jokaiselle erikseen.

Useimmiten laskun kuittaa yhteiskunta, mutta ei ihan aina. Suonpään karkea arvio on, että sammutustöistä lähtee lasku palon aiheuttajalle kerran vuodessa. Näissä tapauksissa palo on sytytetty tahallaan, tai tuli on karannut törkeän huolimattomuuden seurauksena.

–Silloin yleensä valtiokin ottaa omansa sakon muodossa.

Kuluva kevät ei ole ollut maastopalojen kannalta ollenkaan pahimmasta päästä. Suonpää kertoo muistavansa myös keväitä, jolloin maastopalotehtäviä on ollut Satakunnassa kymmenenkin päivässä.

–Toisaalta tänä keväänä kulotuksen seurauksena on Satakunnassa mennyt muutama rakennuskin.

Suurin maastopalojen vaara päättyy Suonpään mukaan siinä vaiheessa, kun kuivan heinikon läpi alkaa nousta vihreää kasvustoa.

–Ensi viikonloppuna voi vielä pitää kiirettä, mutta eiköhän tilanne sen jälkeen ala rauhoittua.

Juuri viikonloput ovat maastopalojen ruuhka-aikaa, kun ihmiset puuhastelevat kotona, ja jotkut myös kulottavat tai polttavat risuja.

–Kannattaa miettiä, onko polttaminen paras vaihtoehto. Risut voi myös kompostoida tai hakettaa, Suonpää sanoo.

Hän muistuttaa, että polttamisesta tulee aina savua, mikä voi ärsyttää naapureita. Pahimmassa tapauksessa tuli voi karata ja aiheuttaa isot vahingot.

Maastopalot alkavat Suonpään mukaan tyypillisesti huolimattoman kulotuksen seurauksena.

–Väkeä tai alkusammutuskalustoa ei ole ollut riittävästi, Suonpää kuvailee.

Esimerkiksi yllättävä tuulenpuuska tai tuulen suunnan vaihtuminen voi olla kohtalokasta, jos kulottajat eivät ole osanneet varautua siihen.

Kulotus ja risujen polttaminen on säänneltyä puuhaa

Jätteiden polttaminen on kielletty. Poikkeuksena ovat kuivat risut ja oksat sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaarattomat polttokelpoiset jätteet, joita saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä.

Kunnat voivat kieltää myös risujen polttamisen tiheään asutuilla alueilla ja asemakaava-alueella. Esimerkiksi Porin seudun jätelautakunnan toiminta-alueella risuja ei saa polttaa asemakaava-alueella.

Avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet ovat kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Kulotuksesta ja risujen poltosta on ilmoitettava Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, jonka puhelinnumero on 02 621 1500.

Satakunnan palokunnilla oli tammikuussa 2, helmikuussa 2, maaliskuussa 7 ja huhtikuussa 10 maastopalotehtävää. Toukokuussa tehtäviä oli maanantai-iltapäivään mennessä 29.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: