Porilaine

Aavemaisten kävelykierrosten vetäjä: moni porilainen kertoo nähneensä etiäisiä ja kummituksia

Porin kummituskävelyiden vetäjä

Hanna Laasanen
Aavemaisten kävelykierrosten vetäjä: moni porilainen kertoo nähneensä etiäisiä ja kummituksia

Minna Koivistoinen kertoo kummituskävelyllä usein tarinaa muun muassa pienestä tyttöhaamusta, joka on nähty Porin kaupungintalon sisäpihalla.

Marja-Kristiina VainelaPori

Mistä sait idean kummituskävelyiden vetämiseen?

–Olin Islannissa, Reykjavikissa, ja tulin siellä osallistuneeksi kummituskävelylle. Asia oli minulle silloin aivan uusi, vaikka sittemmin paljastui, että erilaisia kummituskierroksia järjestetään monessa kaupungissa etenkin ulkomailla.

–Päätin aloittaa kierrokset myös Porissa. Tämä oli ensimmäinen paikkakunta, jossa niitä alettiin Suomessa vetää. Tuolloin oli vuosi 2009. Sittemmin parissa muussakin kaupungissa on innostuttu järjestämään hieman vastaavia kierroksia.

–Tietoa porilaisista kummitustarinoista sain muun muassa arkistoja penkomalla. Kun olen näitä kierroksia vetänyt nyt jo kahdeksan vuotta, olen myös kuullut paljon uusia tarinoita. Olen poiminut myös niitä kierrokseeni.

Tullaanko sinulle kertomaan paljon yliluonnollisista kokemuksista?

–Kyllä tullaan. Kertojat ovat tavallisia, tasapainoisia ihmisiä, ja kokemukset ovat tapahtuneet joko heille itselleen tai heidän tuttavilleen.

–Moni kertoo esimerkiksi etiäisistä: he ovat nähneet ja kokeneet jotain merkillistä esimerkiksi juuri ennen suru-uutisen saapumista. Jotkut taas ovat tunteneet, kuten kotona tai vaikka mummolassa liikkuu "joku". Eräskin pariskunta kertoi, että ennen vanhan talon ostamista he eivät todellakaan uskoneet kummituksiin, mutta että nykyään tilanne on toinen...

–Itse olen kokenut jotain yliluonnolliseksi luokiteltavaa vain kahdesti. Ne molemmat kerrat ovat tapahtuneet kummituskierroksen aikana. Ensimmäisellä kerralla kierroksella mukana olleet henkilöt näkivät kaupungintalon ikkunassa puheeni aikana jonkin vaalean hahmon, ja minäkin ehdin nähdä siitä hyvin lyhyen vilauksen. Toisella kerralla olin juuri puhumassa teatterin takaovella, kun kesken puheen oven sisäpuolelta kuului niin kova kolahdus, että me kaikki läsnäolijat pelästyimme. Teatteri oli tuolloin täysin pimeänä ja tyhjillään.

Lapset eivät kuulemma pääse mukaan kummituskierroksille?

–Pieniä lapsia en päästä mukaan koskaan, ja isommatkin voivat tulla mukaan vain harkinnan jälkeen ja vanhempiensa vastuulla. Nämä ovat K18-kierroksia. Osa tarinoista on aika hurjia ja pyrin kertomaan ne sen verran dramaattisesti, että lapsi voi oikeasti pelästyä.

–Omat lapseni ovat 15- ja 17-vuotiaat, enkä ole päästänyt heitäkään mukaan kierrokselle! Ehkä sitten, kun he ovat täysikäisiä. Tosin lapseni ovat jo hieman kyllästyneetkin tähän sivutyöhöni ja ihmettelevät, miksi vedän näitä kierroksia vuodesta toiseen.

Mitä teet siviiliammatiksesi?

–Olen steinerkoulun opettaja, opetan tätä nykyä viidettä luokkaa. Kyllä oppilaani tietävät, että vedän näitä kierroksia. En koskaan kerro heille kummitusjuttuja, vaikka he välillä niitä pyytävätkin.

–Kummituskierrosten vetämisessä yhdistyy hienosti pari muutakin haaveammattiani: opettajan työn lisäksi olen haaveillut näyttelemisestä ja kirjoittamisesta. Näyttelijän puolta itsessäni saan toteuttaa jänniä tarinoita kertoessani, ja nyt olen virittelemässä myös kirjaprojektia porilaisista kummitustarinoista. Näin syksyllä en kuitenkaan ehdi sitä aloittaa, sillä kummituskävelyt vievät ison osan vapaa-ajastani. Varsinkin näin pyhäinpäivän aikaan kierrokset tuntuvat kiinnostavan: niistä saa tietoa Porin kummituskävelyn internet-sivuilta ja Facebookista.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Ihan hauskaa ja harmitonta viihdettä. mitä sitten tulee näihin ”nähtyihin” kummituksiin, enkeleihin tai muihin yliluonnollisiin näkyihin/kuulohavaintoihin, ne tiede on jo pystynyt selittämään. Kyse on aivojemme tiettyjen lohkojen tahattomasta/tarkoituksellisesta ärsyttämisestä. Kokeissa on tarkoituksella annettu sähköimpulsseja ihmisen aivoihin tiettyihin kohtiin ja hups! kohta ihminen kokee uskonnollisia tai muita yliluonnollisia tuntemuksia/näkyjä. Nämä ovat myös kulttuuriin sidottuja, eivät esim. hindut, buddhalaiset tai kiinalaiset ”näe” enkeleitä tai muita kristillisiä symboleja (elleivät itse ole kristittyjä) Me länsimaiset kristillisessä maailmassa elävät taas emme ”näe” lohikäärmeitää, nelikätisiä tai norsupäisiä ”jumalia” niin kuin kaukoidässä.

  • Nimetön

    Olin mukana kierroksella kun tuo teatterin takaovi tömisi kahdesti…kyllä pelästy..😱😱

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös