Ravitsemusterapian professori huolestui jogurteissa tapahtuneesta muutoksesta

Valmistajat ovat vähentäneet sokerin määrää tuotteissaan, mutta ravitsemusterapian professori Ursula Schwab on huolissaan aiempaa korkeammasta rasvapitoisuudesta.

Suurin osa suomalaisista saa ravinnosta liikaa kovaa rasvaa. Rasvan määrä on viime vuosina noussut muun muassa uusissa jogurteissa.

Milloin muodissa on hiilihydraattien välttäminen, milloin kaloreiden. Nykyajan ykkösvihollinen tuntuu olevan sokeri – ainakin, jos pakkauksia tarkastelee.

Sokeriton, Zero Sugar, 30 prosenttia vähemmän sokeria ja enemmän marjoja, vähemmän sokeria.

Muun muassa näin elintarvikevalmistajat kuvailevat tuotteitaan.

Osa elintarvikevalmistajista on vähentänyt sokeria tai esimerkiksi makeuttanut tuotteitaan sokerin sijaan mehulla, mikä sinänsä on hyvä asia, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

”Mutta mitä maitovalmisteiden osalta on lähes poikkeuksetta samaan aikaan tapahtunut on se, että rasvan määrää on lisätty. Ja se on huono juttu.”

Viimeisen muutaman vuoden aikana ilmiö on näkynyt esimerkiksi jogurteissa.

Maustetussa jogurtissa oli Schwabin mukaan aiemmin yleensä kaksi prosenttia rasvaa. Nyt maustetussa jogurtissa, josta on vähennetty sokeria, saattaa olla rasvaa kolmesta neljään prosenttia, sanoo Schwab. Häntä asia huolestuttaa, sillä maitotuotteiden rasva on lähinnä kovaa rasvaa.

”Se on noussut aika huomattavasti, jos ajattelemme prosentuaalisesti.”

Esimerkiksi Juustoportin sokeroimattomissa Hyvin-jogurteissa rasvaa on 3,5 grammaa rasvaa sataa grammaa kohden ja Valion Luonnonjogurtti plus -tuotteissa 3,4 grammaa.

Monissa jogurteissa rasvapitoisuus on edelleen alle kahden gramman, mutta joitakin vuosia sitten markkinoille tuoduissa sokeroimattomissa tuotteissa siihen ei ole päästy. Valmistajien mukaan syynä on rakenne.

Juustoportin markkinoinnista ja viestinnästä vastaava johtaja Niklas Keski-Kasari kertoo, että sokeroimattomissa Hyvin-tuotteissa on tavallista enemmän hedelmää.

”Se vaatii hiukan korkeampaa rasvapitoisuutta, että tuote pysyy jogurtin muodossa”, sanoo Keski-Kasari.

Samaa sanoo Valion liiketoimintapäällikkö Anna Ylitalo.

”Hedelmäpitoisuus on niin suuri, että jogurttimassan tulee olla riittävän sakeaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa tuotteen rakenteeseen ja koostumukseen ilman, että käytetään sakeuttamisaineita, kuten maissitärkkelystä”, Ylitalo kommentoi sähköpostitse.

Kyse ei siis ole siitä, että vanhojen tuotteiden rasvapitoisuuksia olisi nostettu, valmistajat painottavat.

Finnravinto-tutkimuksen mukaan naisista 94 prosenttia ja miehistä 97 prosenttia saa liikaa kovia eli tyydyttyneitä rasvoja, sanoo Schwab.

Sen sijaan sokerin saanti on suunnilleen kohdillaan, vaikka melko lähellä ylärajaa. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan lisättyä sokeria tulisi saada vuorokaudessa korkeintaan 10 prosenttia kokonaisenergiasta. Nyt päivittäinen saanti on 8–9 prosentin kohdilla, sanoo Schwab.

Suosituksen mukainen sokerin saanti tarkoittaa ihmisen koosta ja energiantarpeesta riippuen noin 50–75:tä grammaa sokeria päivässä, mikä vastaa noin 20–30:tä sokeripalaa.

Suurimmat sokerin lähteet, kuten makeiset, keksit, leivonnaiset ja sokeroidut juomat, ovat sellaisia, jotka ihmiset tunnistavat. Siten niitä on kohtuullisen helppo välttää. Hedelmissä olevaa sokeria sen sijaan ei tarvitse kavahtaa.

Rasvan päivittäinen saantisuositus on aikuisilla 25–40 prosenttia energiasta. Sydänliiton mukaan 30 prosenttia energiasta vastaa miehillä keskimäärin 80:tä grammaa ja naisilla 60:tä grammaa rasvaa päivässä.

Kovan rasvan osuus päivän energiasta tulisi olla korkeintaan kymmenen prosenttia.

Kovan rasvan lähteitä ovat muun muassa voi, voita sisältävät leipärasvat, rasvaiset lihavalmisteet, rasvaiset maidot, piimät, viilit, kermat, juustot, kookosrasva ja palmuöljy.

Runsas kovan rasvan nauttiminen kohottaa kolesterolia, mutta sillä on myös muita vaikutuksia.

”Kova rasva vaikuttaa hyvin monipuolisesti elimistössä ja nimenomaan sinne huonompaan suuntaan.”

Se on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, heikentyneeseen sokeriaineenvaihduntaan, matala-asteiseen tulehdukseen sekä uusimpien tutkimusten mukaan ikääntyneillä jopa lihasmassan säilymiseen ja luuston kuntoon, sanoo Schwab. Siksi Schwabia huolettaa kovan rasvan määrän lisääntyminen ruuassa.

”Kyllä olen huolissani, koska kovan rasvan saanti ei lähtökohtaisestikaan ole meillä lähes kenelläkään kunnossa. Tarvittaisiin kansanterveysprojekti, että siihen ryhdyttäisiin kiinnittämään huomiota.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut