Porilaine

Lukija ihmettelee: Mihin joutuivat Äestäjä-patsaan aisat?

Kimmo Lehto
Lukija ihmettelee: Mihin joutuivat Äestäjä-patsaan aisat?

Äestäjä-patsaan aisat ovat parhaillaan restauroitavana.

Tuuli HeerväPori

Tarkkasilmäinen ohikulkija otti yhteyttä Porilaine-lehteen. Cygnauksenpuistossa sarkaansa hoitavan Äestäjä-veistoksen työ on käynyt hankalaksi, sillä osa työvälineistä puuttuu.

Onko Emil Cedercreutzin käsialaa oleva Porin ensimmäinen julkinen ulkoilmataideteos joutunut samanlaisen ilkivallan kohteeksi kuin stadionin Keihäänheittäjä, jolta urheiluväline säännönmukaisesti tuntuu katoavan?

Miten on, Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin?

–Ei hätää, Äestäjän asiat ovat ihan kunnossa. Patsaan hevosen luokki ja aisat ovat restauroitavina. Tavoitteena on, että ne saadaan takaisin paikalleen Porin päiväksi.

Vuonna 1912 valmistunut ja 1920 paljastettu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin Äestäjä-veistos on taidemuseon mukaan ollut kiihtyvän ilkivallan kohteena. Viime vuoteen mennessä hevosen luokki oli siirtynyt paikoiltaan, aisat vääntyneet ja katkenneet, rahkeet murtuneet ja ohjat poikki.

Taidemuseolla ei kuitenkaan ollut varoja veistoksen kunnostamiseen. Nyt toteutettava konservointi onnistuu Emil Cedercreutzin museon ja aktiivisten porilaisten myötä.

–Omat varamme ovat kovin rajalliset tällaista työtä ajatellen. Onneksi löytyy henkilöitä, jotka antavat tukensa, Nummelin sanoo.

Äestäjä-veistoksen restaurointi on haasteellista siinäkin mielessä, että valu on tehty pienissä osissa, myös aisat.

–Aisat tahtovat olla yleisölle turhan houkuttava kohta, johon kiivetä seisomaan. Kannattaako niistä silti tehdä kovin kestäviä? Veistoksen muut osat eivät puolestaan ehkä kestä niistä johtuvaa rasitusta, Nummelin sanoo.

Ja itse asiassa pitää miettiä vielä sitäkin pidemmälle: jos jokin muu kohta patsaasta pettäisi vahvojen aisojen myötä, millaisten vaurioiden korjaamiseen silloin pitäisi varautua.

Uutista täydennetty 15.48 Porin taidemuseon iltapäivällä lähettämän tiedotteen perusteella.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Äestäjän patsas on hartaita muistoja jättänyt paikka. Kesäiset luokkakuvat otettiin usein sen edessä. Kuvia katsellessa vanhat koulukaverit tulevat mieleen, Taiteilija on veistokseensa taltioinut entisajan työntekoa ja sitä työtä, jolla valtaosa suomalaisista ruokittiin. Maahenkeä viimeistä piirtoa myöden.

  • Nimetön

    Olisiko valvontakameran paikka? Sen voisi kustantaa ulkopuolinen taiteenystävä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös