Porilaine

Lapsuuden parhaat lomamuistot eivät syntyneetkään nähtävyyksistä

Lapsuuden parhaat lomamuistot eivät syntyneetkään nähtävyyksistä
Veera ForsbackaPori

Lapsuuteni lomakuviin kuuluvat loputtoman pitkät automatkat pitkin Eurooppaa. Volvo pakattiin ihan täyteen ja Turusta lähdettiin hyljelaivalla Ruotsiin. Ensimmäinen pysähdys oli Tukholman Kungens Kurva, jossa nähtiin jotakin aivan ihmeellistä: IKEA! Auto tursusi kippoa ja kuppia, vaikkei oltu vielä edes Tanskan salmissa. Mutta kun oli niin halpaa!

Äiti luki etupenkillä isoa karttakirjaa – aina väärin, minulle riittivät takapenkillä Maija Mehiläiset. Iltaa kohden ruvettiin hakemaan majataloa, jota etsittiin hyvin kauan, koska seuraavassa kylässä saattoi olla parempi. Tanskassa yövyttiin kärpäsiä kuhisevalla, haisevalla sikatilalla, jonka isäntä tarjosi isoja suklaaleivoksia. Taidettiin me jossakin Legolandissakin poiketa.

Brysselissä meillä oli oma talo, jossa isän piti leikata nurmikko. Parasta oli valtavan suuri kauppa, josta sai ihan kaikkea. Sen lähellä oli joku suuri mäki, jonka huipulla olevan leijonapatsaan luokse nousivat mahdottoman pitkät portaat. Kerran me kiivettiin sinne ihan ylös saakka, ja isä sanoi, että sen leijonan nimi oli Waterloo.

Syksyllä menin eka luokalle kouluun, mutta sitä ennen me käytiin kesälomalla Saksassa rikkomassa yksi muuri. Oli siellä paljon muitakin ihmisiä sitä muuria rikkomassa. Sieltä sai ostaa vasaran ja piikin, jolla muurista hakattiin irti pieniä kappaleita ja sitten ne pantiin muovipussiin. Niitä pidettiin meillä kotona takan päällä monta vuotta. Sitten ne vietiin roskiin.

Paras reissu tehtiin Unkariin, jossa isä sai kauhean ripulin. Siellä ei ollut yhtään vapaata hotellia, mutta sitten me pääsimme yöksi erään talon pihaan pieneen asuntovaunuun, jossa oli tosi kiva olla. Isä oli eri mieltä. Minä olisin halunnut ottaa mukaan pienen valkoisen kissanpennun, jolla oli ihan siniset silmät. Isä kävi jatkuvasti vessassa ja joi vihreästä, pyöreästä pullosta vatsalääkettä. Se oli hassun nimistä. Unikumia.

Matkalla nähtiin paljon naisia, jotka heiluttivat peukaloa ja olisivat halunneet meidän kyytiin, mutta autoon ei kyllä mahtunut. Ne olivat kaikki oikein hienoja naisia, joilla oli punaiset huulet ja aika lyhyet hameet. Isä sanoi, että ne ovat iloisia naisia, koska ne koko ajan hymyilivät.

Italiassa hotellin edessä oli jäätelökioski, josta sai kaikenvärisiä jäätelöitä. Minä otin aina sinistä, sillä kotona Suomessa ei ollut sinistä jäätelöä. Se oli valtavan hyvää, mutta siitä sai salmonellan, jonka takia kaikkien piti kakata purkkiin monta viikkoa ja viedä purkit joka aamu terveyskeskukseen.

Nykyään lapset ovat nähneet usein maailmaa paljon enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Vanhemmat haluavat näyttää jälkikasvulleen niitä paikkoja, joihin he eivät itse lapsena päässeet.

Todellisuudessa lapsen maailma koostuu aivan muista asioista kuin historian muistomerkeistä. Aikuisena kyllä arvostaa sitä, että on nähnyt Eiffel- tornin tai Berliinin muurin, vaikka ei niistä juuri mitään muista.

Lapsen mieleen jäävät aivan toiset asiat. Sen vuoksi lomasuunnitelmia tehdessä kannattaa miettiä, mikä onkaan täydellisen loman resepti.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Kesäpoikana Siikaisissa tuli useampana kesänä oltua. Lämmöllä muistelen noita aikoja, vaikka lapsen näkö kulmasta ei aina niin kivaa ollut mm. heinätyöt. Mutta, kun talossa oli saman ikäiset lapset niin aikaa jäi myös ”leikeille” autolla ja traktorilla ajot, pienois kiväärillä ammuskelu, uintiretket, telttailut yms.

  • Nimetön

    Kesämuistoihin kuuluu sontiaisen hautaaminen lehmän kasaan, uimareissut joelle, järveen tai kaupungissa uimalaan. Ihoa rasvattiin monta kertaa päivässä ja viltillä istuen syötiin kuorellisia maapähkinöitä.
    Opittiin syömään paksukermaista viiliä oikeasta lehmän kokomaidosta tehtyä. Joskus päästiin polkupyörän tarakalla kauppareissulle. Opittiin myös itse pyörällä ajamaan. Aikuisten pyörällä.
    Kesät kuluivat maalla, mihin isä meidät vei. Tiet oli hiekkaisia, niihin vasta tehtiin asfalttia. Koulujen alkaessa meidät haettiin kotiin.
    Maaseutu tuli tutuksi. Maalle omakin elämä myöhemmin sijoittui.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio