Flikkainluodon mysteeri aukesi lukijan avulla – naiset elivät erakkomaista elämää vain kivenheiton päässä Porin keskustasta

Porilaine-lehdessä kysyttiin pari viikkoa sitten, missä sijaitsi "Flikkainluotona" tunnettu alue. Pentti Aro lähetti meille Satakunnan Kansassa 1935 julkaistun lehtileikkeen, joka esittelee yksinäisten naisten elämää luodolla. Julkaisemme koskettavan artikkelin osin uudelleen yli 80 vuotta myöhemmin.

Lehtileike
Flikkainluodon mysteeri aukesi lukijan avulla – naiset elivät erakkomaista elämää vain kivenheiton päässä Porin keskustasta

Lukijan lähettämä lehtileike on vuodelta 1935. Kuvissa ovat Emma Anderssonin ja Hilma Sjöblomin lisäksi Fanni Sjöblom, joka asui kesät luodolla ja talvet Helsingissä.

Kimmo LehtoPori

Tämä juttu on julkaistu alunperin Satakunnan Kansassa vuonna 1935.

"Kaupunkilaiset ovat pimeinä syysiltoina kaupungin rannassa kulkiessaan jääneet varmaan monesti katsomaan valonpilkettä, joka tuikkii pienestä ikkunasta Pormestarinluodolla olevasta matalasta majasta. Tämä valo on kulkijoille kertonut, että luodoilla on elämää talvisinkin.

Vanhemmat kaupunkilaiset muistavat vielä sen ajan, kun yleisesti "Flikkainluodolla" käytiin saunassa. Emma Andersson, joka nyt on 62 vuotta vanha, muistaa myös nämä ajat ja näyttää toimittajalle saunaa.

–Tässä minäkin olen kaupunkilaisia saunottanut.

Sauna on varsin tilava ja sisältä vieläkin verrattain hyvässä kunnossa.

–Vaikkakaan se ei enää löylyä tahdo pitää. Äitini varsinaisesti kaupunkilaisia saunotti ja me tytöt - meitä oli kaikkiaan neljä - kävimme veneillä noutamassa saunavieraat tälle puolelle, kun näimme heidät kaupungin rannassa nenäliinalla vilkuttavan. Ylisoutamisesta saimme tavallisesti aina viisi penniä, mikä oli siihen aikaan kaunis raha.

–Vähitellen laitettiin kaupunkiin yhä enemmän saunoja ja niin alkoivat saunavieraammekin vähetä. Äitini sairastui, enkä minä yksin jaksanut, lapsi kun vielä olin, hoitaa hänen tehtäviään. Joitakin kaupunkilaisia kävi silti meillä saunassa aina maailmansodan aikoihin saakka.

Mistä luoto sitten on saanut nimensä "Flikkainluoto"?

–Äidilläni oli kolme sisarta, jotka kaikki asuivat täällä. Siitä lienee nimitys. Muistan vielä minäkin, kun köörtiläläiset matkallaan kaupunkiin yöpyivät meillä, "flikkain saarella", ennen kuin lähtivät toimittamaan kaupunkiaskareitaan. Välistä meillä oli yövieraita lattia täynnä. Kaikki he olivat ystävällisiä ihmisiä, joita myöhemminkin on mielellään tavannut.

–Olemme pyykillä elättäneet itsemme äidin kanssa kymmeniä vuosia. Raskasta se työ on ollut. Pesimme paitsi kaupunkilaisten, myös Porissa käyvien laivojen pyykkiä. Nyt eivät laivat enää täällä kulje. Kyllä oli ranta silloin kaunis, kun laivat vielä Porissa kävivät.

Siirryimme asuinrakennukseen. Lattia oli täynnä mattoja.

–Täällä ovat isäni ja äitini kuolleet ja pian olen minäkin ollut ikäni täällä. Täällä ovat myös kolme siskoani vetäneet viimeiset henkäyksensä.

Eikö elämä tule täällä yksinäisyydessä pitkäksi?

–Tulee se toisinaan. Päivät olen puuvillatehtaalla työssä, niin että se aika kyllä menee, mutta illalla ovat tyynyliinat toisinaan kostuneet, kun on tullut mieleen äiti, isä, siskot...

Kyynel kihoaa kertojamme poskipäille, mutta hän jatkaa toiveikkaasti.

–Pitkien iltojen jälkeen on aina tullut uusi päivä.

Miten tämä rakennus pitää lämpönsä?

–Huonoksi on käynyt. Kyllä täällä talvella on kylmä. Jos lattialle panisi kokonaisia perunoita, niin varmaan jäätyisivät. Työstä tullessa ei täällä monastikaan ole yhtään lämpöasteita. Mutta menneet ovat nekin yöt. Sänkyyn mennessä on peittoa usein pitänyt uunin ääressä lämmittää, että on päässyt uneen kiinni.

Ettekö Te pelkää täällä?

–En minä pelkää. Kyllä Jumala varjelee.

Siinä rakennuksessa, joka näkyy luodolta parhaiten kaupungin puolelle, asuu Hilma Sjöblom. Hän on 75-vuotias ja asunut luodolla yksivuotiaasta lähtien.

Lähemmäksi sata vuotta sitten rakensi "porkari" Stenfors sinne itselleen suvimajan, joka kuitenkin Porin palon jälkeen 1852 tuli varsinaiseksi asunnoksi, kun merimies Henrik Vilhelm Sjöblom osti sen itselleen.

Hilma Sjöblom on asunut suurimman osan elämästään tällä luodolla, vaikka onkin välillä ollut palveluksessa kaupungissa. Eräästä tällaisesta työstään hän saa pienen eläkkeen, jonka turvissa elämä on mennyt.

Ainoana elävänä olentona hänellä talvisin rakennuksessa on kissa. Se on saanut nimekseen Sirkka, vaikka kuuluu olevan poikakissa. Luodolla, poissa maailman silmistä, ei kissa joudu nimeään häpeämään.

–Onhan aika välistä pitkääkin, mutta tästä ikkunasta on niin kaunis näköala kaupungille. En ole enää kolmeen vuoteen käynyt täältä missään, sillä jalkani eivät enää tahdo kestää.

–Naapurin Emma tuo minulle tarvittavat ruoka-aineet kaupungilta ja pistäytyy joskus iltaisin tarinoimassa. Satakunnan Kansan avulla olen pysynyt maailman rientojen tasalla.

Tänäkin syksynä tuikkii Pormestarinluodon matalien asumusten pienistä ikkunoista valot, jotka kertovat kahden vanhuksen viettävän siellä elämänsä ehtoota. Kaupunkilaiset, jotka iltaisin suuntaavat retkensä kaupungin rantaan, toivottavat varmaan kanssamme heille rauhaa ja viihtyisyyttä."

Flikkainluodon mysteeri

Tietokirjailija Risto Ennekari etsi Porilaine-lehden avulla tietoa alueesta, joka tunnettiin aikanaan nimellä Flikkainluoto.

Flikkainluodon sijainti oli mysteeri. Ennekari arveli, että jokisuiston muuttumisen myötä se olisi saattanut esimerkiksi sulautua osaksi jotain muuta luotoa.

Mysteeri ratkesi Pentti Aron lähettämän lehtiartikkelin myötä. Artikkelin perusteella näyttää siltä, että "flikkainluotolaiset" elivät Pormestarinluodossa.


Lue myös nämä


Kommentit (4)

  • Nimetön

    Jos kuvan naiset olivat sisaruksia niin oliko Emma Andersson ollut joskus naimisissa.
    Varsinkin yläkuvan talo näyttää niin suurelta ettei se mikään pikkumökki ollut. Kovin kaukana se ei ollut jos Etelä-rannasta sinne näkyi.

  • jml

    En muista tuollaisia rakennelmia Pormestarinluodolla, sekä jos siellä olisi ne olleet niin kaupunginrantaan ne eivät todennäköisesti näkyneet. Ainoa rakennelma minkä muistan Pormestarinluodosta oli ”veneveistämö” . Tosin sen tilalla on voinut olla asutusta. ennemminkin uskoisin sen olleen Raatimiehenluodolla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös