Onko sinunkin kotonasi mittaamattoman arvokkaita esineitä?

Kolumnisti Juho-Aleksi Lepistön varastossa on paljon tarpeellisia esineitä – esimerkiksi kymmenen vuotta vanhoja palkkakuitteja sekä Ylimääräisten Johtojen Pahvilaatikko.

17.1. 13:30

Joulu on takana ja perheen muovikuusi on pakattu taas kylmävarastoon odottamaan seuraavaa vuotta. Sinne se jotenkin sujahti ylimääräisen romun joukkoon, kiitos vuosien videopelikokemuksen, joka on tehnyt ihmisistä tosielämän Tetris-mestareita. Piti vain hieman siirtää kahta täynnä cd-levyjä ollutta pahvilaatikkoa, jotka otetaan takaisin kämppään ja kuunteluun ihan tässä kohta – viimeistään heti kun Youtube, Spotify, Pirateb ja muut lailliset kanavat ovat kadonneet lopullisesti maailmasta.

Vaimo tahtoisi kovasti hävittää viisi vuotta varastossa maanneet "turhat muovikotelot", mutta onko Hittibuumi 8 ikinä oikeasti turha?

Kyllähän käsinkosketeltava kansitaide on aina kiva juttu, varsinkin kun osaa kansista koristaa Eino Grönin, MC Terveyskeskuksen, Pasi Salmen ja Majalahden nimmarit. Niillä voi olla keräilyarvoa vielä jonain päivänä.

Pussillinen kuusenkoristeitakin mahtui varastoon heti, kun käytti toista videopelien ihmisille opettamaa kikkaa: luovaa väkivaltaa. Muovikrääsä sujahti lopulta nätisti noin kymmenen vuotta vanhojen palkkakuittien päälle. Ei niitäkään papereita hennoisi heittää pois, kun kuitenkin verottaja kyselee niitä heti ensi viikolla.

Onneksi oma äiti ymmärtää tämän luopumisen tuskan. Hänellä on kotona lähes täydellinen setti Arabian astioita, joista saa vielä joku päivä hyvät rahat. Samanlaisia kippoja ja kuppeja on tullut kirpputoreilla vastaan todella usein ja parhaimmillaan niistä on pyydetty jopa satoja euroja.

Samaisella kirpparilogiikalla myös vanhat Disneyn VHS-kasetit ja bengalintiikeri-dvd ovat selvästi arvossa arvaamattomassa. Niistä ei kannata vielä luopua.

Ei äiti ikinä mitään itse tule myymään eteenpäin, mutta on kyllä nähnyt kaikki sankaritarinat niistä onnekkaista, joiden kotona olikin tonnin arvoinen soppakulho. Huutokauppakeisarit ja varastonkoluajat kertovat selvää kieltä: se oma roska on mitä suurimmalla todennäköisyydellä jonkun toisen aarre.

Saavat seuraavat sukupolvet hyristä tyytyväisinä, kun perinnönjaossa on kaikille tulossa varmasti tarpeeksi alariestoa, oivatoikkaa ja tyhjiä lasipurkkeja. Niitä voivat sitten iloisesti myydä netissä, kun se on niin helppoa ja vaivatonta.

Varastosta palatessa käteen tarttuu Ylimääräisten Johtojen Pahvilaatikosta muutama antennijohto. Tytärpuoli on juuri muuttanut omaan asuntoon, eikä kuulemma katso televisiota, mutta kyllä johto ja sen varakappale on aina hyvä olla.

Ainakin saa voitonriemuisena todistella vaimolle, että taas säästettiin ihan selvää rahaa, kun uutta ei tarvinnutkaan ostaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut