Peikonlehti pukkasi ilmoille superharvinaisen hedelmän Satasairaalan talvipuutarhassa

Puutarha on kaunis keidas keskellä steriiliä sairaalaympäristöä.

Kari-Matti Haapala haluaa pitää kiinni talvipuutarhasta, vaikka Satasairaalalla on suuri tilojen tarve. Talvipuutarha on sairaalan ainoa paikka, jolla ei ole suoraa toiminnallista käyttöä.

22.12.2022 6:00

Pori

Satasairaalan rakennuskeskittymä Porin Tiilimäellä laajenee vauhdilla, ja tuhannet ihmiset parveilevat siellä päivittäin. Keskellä kaikkea tohinaa on kuitenkin hiljainen ja rauhallinen tyyssija, Satasairaalan talvipuutarha.

Talvipuutarha on arviolta sadan neliömetrin kokoinen, korkea tila sairaalan N-rakennuksessa.

”Puutarhan historia alkaa 80–90-luvun taitteesta, jolloin tätä N-rakennusta suunniteltiin. Talvipuutarha oli tullut suunnitelmiin mukaan siksi, että Satasairaalassa eli entisessä Satakunnan keskussairaalassa ei ole muille sairaaloille tyypillisiä auloja tai valtavia atriumeja. Kyseessä oli siis satakuntalaisten vaatimaton satsaus arkkitehtuuriin”, kertoo tekninen johtaja Kari-Matti Haapala Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä.

Talvipuutarhan toteuttamispäätökseen vaikutti myös korkeasuhdanteen aikana laadittu kustannusarvio ja urakkavaiheen aikana vallinnut erittäin syvä lama: jälkimmäinen laski rakennuskustannuksia oleellisesti.

Talvipuutarhassa on katto korkealla, peräti kolmannen kerroksen korkeudella.

Talvipuutarha on professori Veijo Martikaisen suunnittelema. Sama arkkitehti on suunnitellut myös muun muassa Ulvilan kaupungintalon.

Kari-Matti Haapala tietää, että sairaalaan laajentumispaineet ovat ajoittain uhanneet talvipuutarhaakin.

”Satasairaalan talvipuutarha on yksi niistä harvoista tiloista sairaalassa, jolla ei ole varsinaista toiminnallista käyttötarkoitusta. Tarkoituksena on se myös sellaisena pitää, asiakkaiden ja henkilökunnan ilona”, Haapala korostaa.

Talvipuutarhalla on hänen mukaansa käyttöä säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä siellä näkee ihmisiä ihan vain nauttimassa rauhasta tai tekemässä vaikka etätöitä. Toisiaan siellä järjestetään myös pieniä tilaisuuksia. Haapala itse on käynyt siellä myös koronarokotuksessa, sillä henkilökunnan rokotuspaikaksi valittiin juuri puutarha.

Peikonlehden hedelmä on vasta aluillaan. Se kypsyy peräti vuoden verran.

Talvipuutarhan viehätys piilee laajassa lasiseinässä ja korkealle kohoavassa katossa, joka on peräti kolmen kerroksen korkeudessa.

Ihanaa vehreyttä kliiniseen sairaalaympäristöön tulee suurista viherkasveista, joita talvipuutarhassa on paljon. Suurissa ruukuissa kasvaa muun muassa kliivioita, ja puutarhan ylpeyksiin kuuluvat myös riippukastanjat ja valtava peikonlehti, joka yllättäen äityi taannoin kukkimaan ja kasvatti sitten erittäin harvinaisen hedelmän. Se näyttää nyt lähinnä kahdelta suomuiselta pampulta.

”Netissä sanotaan, että peikonlehti tekee hedelmän erittäin harvoin. Se kypsyttää hedelmäänsä peräti vuoden verran. Kypsä hedelmä maistuu ananakselta, banaanilta ja mansikalta”, Kari-Matti Haapala kertoo kaivellen tietoja puhelimestaan. Vielä ei ole kuulemma päätetty, kuka kypsää hedelmää pääsee aikanaan maistamaan.

Talvipuutarhan viherkasveista huolehtii tekninen ammattihenkilö Merja Rusola.

Wäinö Aaltosen tekemät veistokset ovat esillä talvipuutarhassa.

Puutarhan nurkassa on myös flyygeli, jota kuulemma joskus joku soittelee. Nähtävillä on taidettakin: esimerkiksi Wäinö Aaltosen tekemät veistokset tulevat kauniisti esille kasvien välistä.

Ovet talvipuutarhaan ovat auki yötä päivää, joten paikan seesteisestä tunnelmasta pääsee nauttimaan koska vain.

”Puutarha on tärkeä paikka meille sairaalan työntekijöillekin. Tekee todella hyvää nähdä välillä pilkahdus vihreää”, Kari-Matti Haapala sanoo kokemuksesta.

Portaat kulkevat talvipuutarhan kautta. Näin kulkija saa pienen annoksen vihreää kauneutta, Kari-Matti Haapala esittelee.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut