Rikosuutisten roima sisältö teki vaikutuksen lehtikuvien digitoijaan - Porilaine - Satakunnan Kansa

Rikosuutisten roima sisältö ja tavikset tekivät vaikutuksen vanhojen lehtikuvien digitoijaan: "Kuvien laatu on ollut aivan huikea"

Satakunnan Kansan vanhoja kuvia digitoinut Tommi Järvensivu innostui myös itse vanhasta valokuvaustekniikasta. Vanhoista kuvista on tulossa pieni näyttely Satakunnan museoon.

Satakunnan Kansan kuvaajan 10. marraskuuta 1951 ottamassa kuvassa nähdään, miten Porin Uudellakoivistolla sijaitsevassa, johtaja K.O. Forsmanin omistamassa Porin kumivulkaamossa eli ”Kumilinnassa” riehui ullakkopalo. Tämä kuva löytyi arkistosta, vaikka sitä ei ole käytetty lehdessä.

8.8.2020 6:00

Pitkä rupeama on nyt ainakin toistaiseksi paketissa. Satakunnan museon projektityöntekijä Tommi Järvensivulla on aikaa hieman hengähtää.

Järvensivu on digitoinut Satakunnan Kansan arkistokuvia vuodesta 2018 lähtien. Ensimmäisessä vaiheessa digitoitiin Satakunnan rakennushistoriaan liittyviä kinokoon ja keskikoon negatiiveja 1960-luvulta alkaen. Viime aikoina Järvensivun aika on kulunut vanhojen lasinegatiivien parissa: niitä on ollut vuodesta 1938 asti aina vuoteen 1964.

Tommi Järvensivu on digitoinut vain kuvia, joihin liittyvät lehtiartikkelit hän on löytänyt vanhoista Satakunnan Kansa -lehdistä. Iso osa Järvensivun työajasta onkin mennyt sanomalehden vanhojen vuosikertojen selailuun.

Työ on ollut oikeastaan pakko tehdä näin, sillä iso osa vanhoista negatiiveista on ollut laatikoissaan tyystin ilman mitään saatetietoja. Koska tarjolla on ollut tuhansia negatiiveja, on ollut järkevää taltioida sähköiseen muotoon vain ne tarjokkaat, joista tiedetään, mitä kuva esittää ja kuka kuvan on ottanut.

Digitoimansa kuvat Järvensivu on taltioinut Satakunnan museon kokoelmahallintajärjestelmään, jota kautta ne päätyvät näkyviin Finnaan. Kyseinen tiedonhakupalvelu tarjoaa vapaan pääsyn noin 400 suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaalisiin aineistoihin ja kokoelmaluetteloihin.

Sama rakennus kuin ylhäällä Tommi Järvensivun kuvaamana 14. heinäkuuta 2020 Riihikedonkatu 60 kohdalta. Talo on remontoitu ja uudistettu asuinrakennukseksi.

Vaikka digitointi on ollut melko yksinäistä kököttämistä museon kellarissa, on Järvensivu ollut työstä innoissaan. Tutuiksi ovat käyneet sekä sanomalehden takavuosikymmenten aihepiirit että valokuvaustekniikan kehittyminen.

Järvensivu on työnsä edetessä itsekin innostunut valokuvauksesta, ja nimenomaan kuvaamisesta filmille. Hän on hankkinut itselleen vanhoja kameroita. Hän joutuu nyt miettimään tarkkaan, minkälaisiin otoksiin filminsä käyttää. Kuvaaminen on aivan erilaista kuin digikameralla huolettomasti roiskiessa.

Koska on nyt itsekin perehtynyt entistä paremmin valokuvaukseen, Tommi Järvensivu on vaikuttunut entisaikojen lasinegatiivikuvien kuvanlaadusta.

– Kuvat ovat olleet aivan käsittämättömän tarkkoja! Sille kuvanlaadulle eivät nykyvehkeet pärjää.

Tommi Järvensivu on viettänyt satoja työtunteja museon kellarissa digitointityötä tekemässä. Nyt tämä työ on toistaiseksi lopussa.

Vanhojen lehtien selailu kutkuttaa nykylukijaa. Esimerkiksi rikos- ja onnettomuusuutisissa kerrotaan sumeilematta sekä uhrien että mahdollisten tekijöiden nimet sekä se, mitä kauheuksia onnettomuuspaikalla on kullekin tapahtunut.

Tommi Järvensivua ilahduttavat vanhoissa lehdissä eniten niin sanottujen tavallisten ihmisten haastattelut. Toimittaja on nähtävästi vain lähetetty ulos toimituksesta kyselemään, mitä ihmisille kuuluu. Tällaisia juttuja Järvensivu kaipaisi lisää myös nykyisiin sanomalehtiin.

– Iso vedenjakaja ainakin Satakunnan Kansa -lehden uutisoinnissa oli Helsingin olympialaiset 1952. Silloin lehteen hankittiin kaukokirjoitin, jonka avulla saatiin helpommin välitettyä uutisia kotikulmien ulkopuolelta.

Helsingin olympialaisten aikana ja niiden jälkeen kotimaan sekä ulkomaiden uutisten määrä kasvoi Tommi Järvensivun havaintojen mukaan selvästi. Satakunnan Kansan tarjonta laajeni, mutta paikallisuutisten osalta valitettavasti tuolloin hieman kapeni: "tavisten" haastattelut jäivät pois, ja paikallisuutisten ja -kuvien keskiössä alkoivat olla rakennukset ja kaupunkikuvan muutokset.

Lukuisat Satakunnan Kansan vuosikerrat ovat tulleet tutuiksi Tommi Järvensivulle digitointityötä tehdessä.

Iso osa Tommi Järvensivun digitoimista kuvista on siis rakennuskuvia, ja niistä on luvassa ehkä syksyn aikana pienimuotoinen näyttely Satakunnan museon aulatilassa. Tarkka aika ja paikka eivät ole vielä tiedossa.

Osa näyttelyn sisällöstä on tarkoitus olla Järvensivun kokoamaa tietoa filmien kehittämisestä, vanhoilla kameroilla kuvaamisesta ja digitoinnin työprosessista.

Tällaista Rolleiflex-filmikameraa on käytetty lehtityössä 1950-luvun taitteessa.

Näyttelyyn on tulossa kuvia vanhoista porilaisista rakennuksista, jotka ovat edelleen olemassa. Vertailun vuoksi Järvensivu on käynyt ottamassa filmikamerallaan vanhojen kuvien rinnalle uusia otoksia, josta näkee, miltä kyseiset rakennukset nykyään näyttävät.

– Tällaiset kuvat kaupunkikuvan muutoksista tuntuvat kovasti kiinnostavan yleisöä.

Satakunnan Kansan arkistokuvien digitointi

Satakunnan Kansan vanhoja kuvia on digitoitu vuonna 2018 alkaneen projektin aikana sähköiseen muotoon. Kuvia on ehditty digitoida yhteensä 7760 kappaletta.

Digitointiprojekti on toteutettu Satakunnan Kansan, Satakunnan museon ja Satakunnan museon ystävät ry:n yhteistyönä. Projekti on saanut rahoitusta Talousneuvos M.J. Saarnilehdon säätiöltä, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta sekä Svenska Kulturfonden i Björneborgilta.

Digitoituja arkistokuvia voi selailla osoitteessa satm.finna.fi/satakunnankansa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut