Porin keskustan pikkupuistolla on komea historia - "Juhannuslehto oli kaikkea muuta kuin arkinen paikka"

Ei ollut lainkaan tavatonta, että Juhannuslehdon pihassa oli parkissa prameita automobiileja. Postikorttikuvassa Juhannuslehdosta käytetään nimeä Johanneslehto, joka on suorempi suomennos ruotsinkielisestä nimestä Johanneslund.

22.6.2017 12:15

Oikeustalon takana on pieni puisto nimeltä Juhannuslehto, joka ei juuri tunteita herätä. Reilu sata vuotta sitten se oli kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä nurmikko ja muutama puu.

Se oli porilaisen viihde-elämän keskus, jossa järjestettiin juhlia ja jossa esiintyi kansainvälisen tason sirkustaiteilijoita, hevostemppuilijoita sekä muita viihdyttäjiä.

Johanneslund eli Juhannuslehto oli myös paljon isompi kuin nyt. Se ulottui pitkälle Herralahden suuntaan. Puistossa oli iso ja koristeellinen ravintolarakennus, joka sijaitsi kivenheiton verran nykyisen Varvinkadun ja Paanakedonkadun risteyksestä pohjoiseen.

–Puistossa järjestettiin kansantapahtumia, kun taas ravintola oli enemmän herrojen paikka, jossa ”ylhäisten klubi” kokoontui. Kokonaisuutena Juhannuslehto keilaratoineen ja tapahtumineen oli porilaisille kaikkea muuta kuin arkinen paikka, sanoo Rakennuskulttuuritalo Toivon intendentti Tuulikki Kiilo, joka tunnetaan Porin historiaan vievien kävelykierrosten vetäjänä.

Ravintolan prameudesta kertoo se, että tarjoilijattaria pestattiin Ruotsista saakka. Moni tarjoilijoista muuten päätyi Poriin emänniksi, sillä porilaisten herrasmiesten kerrotaan ihastuneen suorastaan joukolla näihin hienokäytöksisiin neitoihin.

Puiston puolella käytöstavoista ei aina piitattu, ja esimerkiksi juhannukset olivat rauhattomia. Juhannuslehdossa kun oli suosittu juhannustanssipaikka.

Vuonna 1888 Porin raastuvanoikeus esimerkiksi käsitteli tapausta, jossa kaksi miestä oli mukiloinut porilaista renkiä Juhannuslehdossa juhannusiltana. Vuonna 1914 taas porilainen nuorimies tuomittiin 50 markan sakkoon, kun hän oli humalapäissään lyönyt toista miestä päähän Juhannuslehdon tansseissa.

Kerran Juhannuslehtoon iski maankuulu polkupyörävaras Matti Harju, joka vei porilaismiehen menopelin. Hän jäi kiinni teostaan vasta pari vuotta myöhemmin. Pyörävarkaudesta rapsahti huomattavasti kovempi tuomio kuin pahoinpitelystä: kuusi kuukautta vankeutta.

Juhannuslehdon historian kuuluisin esiintyjä lienee tanskalainen sirkustanssija Elvira Madigan, jonka traagista kohtaloa muistellaan edelleen varsinkin Ruotsissa ja Tanskassa.

Parikymppinen Madigan rakastui 1880-luvulla ruotsalaiseen kreivi Sparreen, joka oli tanssijatarta vanhempi perheellinen mies. Pari päätti karata yhdessä, mutta pian suureellinen elämäntyyli johti totaaliseen vararikkoon.

Heinäkuussa 1889 he kirjautuivat tanskalaiseen hotelliin, pukeutuivat parhaimpiinsa ja lähtivät illallisen jälkeen läheiseen metsään. Siellä kreivi ampui yhteisestä sopimuksesta ensin Elviran ja sitten itsensä. Ruumiit löydettiin muutamaa päivää myöhemmin.

Juhannuslehdossa Madigan esiintyi vuonna 1879.

Rikas viihde-elämä Juhannuslehdon alueella alkoi viimeistään vuonna 1825, kun Porin seurahuone suurine tanssisaleineen avasi ovensa. Seurahuone tuhoutui Porin palossa vuonna 1852, mutta viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä viihde-elämää käynnisteltiin Juhannuslehdossa uudelleen.

1870-luvulla Juhannuslehtoon rakennettiin komea hirsinen ravintolarakennus ja anniskeluoikeudet sinne saatiin vuonna 1877.

Loppunsa ravintolarakennus kohtasi tammikuisena yönä 1920. Lastenkodiksi muutettu rakennus leimahti liekkeihin, kun tuli karkasi tulisijasta.

Palo eteni nopeasti, ja lastenkodin huoneissa nukkui 50 lasta. Kuin ihmeen kaupalla heidät kaikki saatiin kuitenkin pelastettua yöpaitasillaan pakkasyöhön.

Myöhemmin Juhannuslehdon nurkille rakennettiin samanniminen urheilukenttä, jossa esimerkiksi pelattiin jääkiekkoa.

Nykyinen Juhannuslehto on huomattavasti entistä pienempi puisto. Se sijaitsee Hallituskadun, Isolinnankadun ja Vähälinnankadun välisellä alueella, Porin oikeustalon takana.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut