Elämme aikaa, jossa uutiset kunnan- tai kaupungintalon purkamisesta taitavat olla yleisempiä kuin uudesta vastaavasta rakennuksesta tehdyt jutut. Tällä viikolla uutiset kuitenkin kertoivat Harjavaltaan valmistuneesta kaupungintalosta, johon muutto on parhaillaan käynnissä.
Harjavallan uusi kaupungintalo ei ole uudisrakennus, vaan entinen pankkitalo, joka on nyt kunnostettu viraston käyttöön. Uusiokäyttöön otettu rakennus kertoo rakennemuutoksesta, joka yllätti suomalaiset viime vuosikymmenellä. Pankkiala mullistui digitalisaation myötä täydellisesti, jolloin uudehkoistakin pankkitaloista tuli omistajilleen ongelma.
Viisitoista vuotta sitten maailma oli kovin erilainen kuin nykyään. Harjavallan Osuuspankki päätyi rakentamaan uuden, 1 450 neliömetrin suuruisen toimitalon. Näkymä oli selvä: pankkimaailma oli kehittynyt niin, että palveluille tarvittiin enemmän tilaa – ja pankin aikomuksena oli tarjota paikkakunnalla jatkossakin ”täydellisiä pankkipalveluita”.
Kymmenessä vuodessa maailma muuttui täysin. Harjavallan Osuuspankista oli tullut osa Satakunnan Osuuspankkia, ja alkuvuodesta 2019 uuden pankin johto viestitti, että sillä oli aivan liikaa toimitiloja. Pankki oli valmis myymään kaikki kiinteistönsä muuttaakseen pienempiin toimitiloihin. Komeista pankkirakennuksista oli tullut liiketoiminnalle rasite.
Jälkikäteen arvioiden uuden pankkitalon rakentaminen oli virhe, mutta ei sitä voinut tuolloin tietää. Tammikuussa 2010 OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kehui osuuspankin uutta taloa todeten, että juuri tällaista rakentamista Suomi tarvitsi, että taantumasta toivuttaisiin.
Osuuspankin toimitalo rakennettiin Harjavaltaan vuonna 2009, jolloin digitalisaation dramaattiset muutokset pankkimaailmaan eivät olleet vielä täysin nähtävissä. Arkistokuva on vuodelta 2021.
Kuntien toimintaan digitalisaatio ei ole tuonut samanlaista muutosta kuin pankkialalle. Virastolle tarvitaan tiloja edelleen, siksi Harjavallan kaupunki päätti ostaa pankkikiinteistön ja rakentaa siihen lisää huoneita. Harjavalta sai uuden kaupungintalon suhteellisen vähällä rahalla ja välttyi tekemästä isoa remonttia vuonna 1959 kunnantaloksi valmistuneeseen rakennukseen. Vanha kaupungintalo siirtyy yhdistysten käyttöön.
Yhteiskunta on toki muuttunut myös virastojen suhteen. Kun vanhan kaupungintalon kellarikerrokseen saadaan rakennettua arkistotilat, voi kaupunki purkaa konkurssipesältä ostamansa Harjavallan virastotalon, jonka alakerrassa nykyiset arkistotilat sijaitsevat. Vuonna 1975 valmistuneessa virastotalossa oli aikanaan muun muassa posti, poliisi, verotoimisto ja Kansaneläkelaitos.
Aika näyttää, onko nykyisenkaltaiselle kaupungintalolle käyttöä vielä 15 vuoden kuluttua. Digitalisaatio, etätyöt ja hallinnon muuttuminen voivat taas kerran yllättää.
