Talousasiat ovat viime kuukausina nousseet arkisten kahvipöytäkeskustelujen hittiaiheiksi. Sähkön hintahuolet ovat nyt ainakin väliaikaisesti rauhoittuneet, mutta kovassa nosteessa on toinen aiemmin epäkiinnostavaksi koettu aihe, korkotilanne.
Korkojen nousu on erityisen huomionarvoista Suomessa, sillä siinä missä monessa muussa Euroopan maassa kiinteäkorkoiset lainat ovat asunnonostajien vakiovalinta, Suomessa on yleensä päädytty vaihtuvakorkoisiin lainoihin.
Monelle asuntovelalliselle onkin korontarkistuspäivän koittaessa luvassa jopa tuhansien eurojen lisäys korkomenoihin vuodessa. Muutos on kouriintuntuva erityisesti heille, joilla on niin sanottu annuiteettilaina.
Kulunut viikko oli markkinakorkojen kehityksessä kuumottavaa aikaa, kun SVB-pankin kaatuminen ja Credit Suissen ongelmat aiheuttivat korkotasoille historiallisia päiväpudotuksia. Moni asiantuntija piti markkinoiden reaktiota tuoreeltaan ylimitoitettuna ja korkokehityksen ennakoitiin palaavan nousevalle uralleen nopeasti. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki toteutti torstaina ohjauskorkojen noston odotetusti.
Suomessakin asuntovelallisille saattoi korkopudotuksen myötä herätä toivo siitä, että keskuspankkien olisi pankkisektorin tilannetta rauhoittaakseen pakko jäädyttää ohjauskorkojen nostot. Korkotaso vakiintuisi nykytasolle tai jopa lähtisi laskuun. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallitut koronnostot ovat lopulta pienempi paha kuin mörkö, jota vastaan ne ovat aseena. Tuo mörkö on hintojen hallitsematon nousu.
Inflaation kanssa ei ole leikkimistä, sillä esimerkiksi Argentiinassa inflaatio kiihtyi helmikuussa jo yli sataan prosenttiin. Euroalueella tilanne on toki selvästi parempi, mutta täälläkään inflaatio ei ole lainkaan lempeällä tasolla, eikä sen kiihtymiseen olisi varaa. Tämän jokainen havaitsee päivittäin ruokakaupan kassalla.
Viheliäistä korkokehityksessä, ja taloustilanteessa yleisemminkin, on heikko ennustettavuus. Vielä vuosi sitten Euriborien arveltiin olevan tänä keväänä alle prosentin tasolla, mutta toteutunut tilanne onkin jotain aivan muuta. Tämänhetkiset ennusteet ja markkinaodotukset tuskin osoittautuvat sen luotettavammiksi.
Näkymien utuisuus tarkoittaa sitä, että myös tavalliselle tallaajalle oman talouden suunnittelu on vaativampaa kuin aikoihin. Samalla se on kuitenkin myös entistä tarpeellisempaa.
Kun jo sähkösopimuksen valinta tuottaa päänvaivaa, moni ymmärrettävästi katsoo parhaaksi lykätä isoimpia talouteen liittyviä ratkaisuja vakaampiin aikoihin. Tämä näkyy esimerkiksi asuntomarkkinoiden ja autokaupan hiljentymisenä.