Jokunen vuosi sitten tutkijat olivat pitkälti sitä mieltä, että sosiaalinen media ei aiheuta mielenterveysongelmia. Tuorein aiheeseen liittyvä tutkimus väittää toista: yhteys on olemassa.
Suomessa noin kolmannes nuorista kuuluu ongelmakäyttäjien riskiryhmään. Suurimassa vaarassa ovat tytöt. Sosiaalinen media luo ulkonäköpaineita. Kehonkuva voi vääristyä filtterimaailmassa seikkaillessa.
Toimittaja Niclas Storås kirjoitti (HS 8.3.), että ongelmalle voisi löytyä ratkaisu: ”Sosiaalisen median yhtiöillä on valta päättää siitä, edistävätkö ne ulkonäkökeskeistä kulttuuria vai eivät”.
Some-laivan kääntäminen vaikuttaa liki mahdottomalta, sillä raha puhuu. Muutokseen voinee vaikuttaa vain laaja, nykyistä toimintaa paheksuva mielipide.
Nyt laskun maksaminen lankeaa hyvinvointialueille. Eräpäivää ei saisi ylittää, sillä käsissä on tikittävä aikapommi. Kyseessä ovat tulevaisuuden potentiaaliset työntekijät ja veronmaksajat. Nykyisellä väestöpohjalla Satakunnalla ei ole varaa menettää yhtäkään käsiparia.
Euroilla saadaan resursseja. Suuri merkitys on myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla. Mikä on heidän kohtaamiskykynsä ja -osaamisensa. Kuinka paljon on tarvetta lisäkoulutukselle?
MERKITTÄVÄ seikka on matalan kynnyksen apu. Nuoren ei ole apua välttämättä helppo löytää. Tässä kohtaa ei ole tarvetta puhua koulupsykologipulasta, sillä moni ongelma voisi ratketa matalan kynnyksen vastaanotolla. Ajan voisi varata puhelimitse tai netistä. Paikan päällä tehtäisiin arvio jatkotoimista.
Porissa on 13-22 -vuotiaille suunnattu nuorten vastaanotto. Sinne pääsemiseksi tulee ensin varata aika oppilas/opiskelijahuollosta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulukuraattoria tai kouluterveydenhoitajaa eli yhtä kynnystä enemmän ylitettäväksi. Jos tämän rastin jaksaa hoitaa, niin seuraavaksi voi joutua odottamaan viikkoja päästäkseen nuorten vastaanotolle.
Hyvinvointialueilla on alkanut taistelu rahasta, sillä liikkeelle on lähdetty alijäämäisellä budjetilla. Säästöistä kukaan ei halua puhua ääneen, vaikka senhän vuoksi alueelliset organisaatiot on luotu. Joku saa ja joku menettää.
Satakunnan sote-johtaja Sari Rantanen sanoi Satakuntaliiton vaalitentissä keskiviikkona, että lisärahaa olisi mahdollista saada hankkeilla. Satakunnan hyvinvointialueen tuhannen taalan kysymys saattaakin olla se, mikä on virkahenkilöiden hankeosaaminen. Tähän kietoutuu tiiviisti myös maakuntamme nuorten hyvinvointi.
Yksityiset terveyspalveluiden tarjoajat ovat jo aikoja sitten siirtyneet sovelluksiin, joissa palvelut ja lisätieto ovat muutaman pyyhkäisyn päässä. Toimisiko vastaava myös Satakunnan hyva-alueella? Nuorten palvelut voisi toimia pilottina.
