VR:n vuonna 1988 lakkauttaman Rauma–Kokemäki-henkilöjunaliikenteen paluusta on puhuttu toistuvasti siitä lähtien, kun lättähattu-junat lähtivät radalta. Vuosikymmenten aikana on tehty lukemattomia esityksiä ja useita asiantuntijaselvityksiä lähijunaliikenteen elvyttämisestä.
Junayhteys Raumalta maan päärataverkon asemille on ollut yleinen toive. Se olisi myös merkittävä tekijä Satakunnan saavutettavuuden parantamisessa.
Tuorein yritys on Rauman ja Kokemäen kaupunkien sekä Eurajoen ja Euran kuntien käynnistämä selvitystyö henkilöjunaliikenteen aloittamisen mahdollisuuksista Rauma–Tampere-yhteysvälillä. Tehtävään on palkattu konsulttina Alkutieto Oy, jonka keskeisenä asiantuntijana on diplomi-insinööri Antero Alku. Raide- ja joukkoliikenteen suunnittelutehtävissä kouliintunut Alku on myös Turku–Uusikaupunki-junaliikenteen käynnistystä valmistelevan Suomen Lähijunat Oy:n operatiivinen johtaja.
Tavoitteena on lähikuukausina saada selvyys junaliikenteen käynnistämisestä, toiminnallisista vaatimuksista sekä taloudesta. Vuosikausien jahkaamisen jälkeen olisi enemmän kuin korkea aika saada realistista tietoa – ja päätöksiäkin.
Radanvarsikuntien uuden junaliikenneselvityksen taustalla on tammikuussa julkaistu liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvitysraportti lähijunaliikenteen lisäysmahdollisuuksista maakunnissa. Satakunnasta arvioinnissa oli Rauma–Kokemäki-lähijunaliikenne.
Traficomin kriteereillä Rauman radan henkilöliikenteen ennuste on lohduton. Liikenteen vuosikustannukset olisivat vähimmillään noin 1,2 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti enimmillään runsaat 2,6 miljoonaa euroa. Laskentaperusteena on, että kumpaankin suuntaan ajettaisiin kahdeksan junavuoroa päivässä.
Matkustajamääräksi on selvityksessä arvioitu noin 13 000 matkustajaa vuodessa eli hieman runsaat kaksi (2) matkustajaa junavuoroa kohti, ja lipputuloiksi noin 30 000 euroa vuodessa.
Numeroiden taustalla on se, kuinka paljon lähijunaa käytettäisiin alueen sisäiseen työmatka- ja asiointiliikenteeseen. Traficom ei ole huomioinut laskelmissaan matkustajapotentiaalia kaukojunayhteyksille eikä muutenkaan matkailunäkökulmaa. Rauman vuonna 2020 teettämän konsulttiselvityksen mukaan matkustajamäärä olisi jopa kymmenkertainen.
Edellä mainituilla Traficomin laskentaperusteilla Rauma–Kokemäki-lähiliikenne tarvitsisi tukea jopa 96–98 prosenttia kustannuksista. Junien liikkeelle saamiseen tarvitaan siis joka tapauksessa merkittävää julkista tukirahoitusta.
Osakaskuntien olisi siis syytä varautua maksamaan junaliikenteen kuluja pysyvästi, sillä eri maakunnista on pitkä lobbausjono valtionavuille. Lähijunien lisäksi suurten kaupunkikeskusten välille unelmoidaan useiden miljardien eurojen investointeja niin sanotuille tunnin junille.
Satakuntalaisen lähijunayhteyden elvytyksen saaminen läpi tässä kisassa vaatii teräviä kyynärpäitä ja kovaa lobbausta.