Asuntolainan korkojen nousu on kivuliasta, mutta paluu normaaliin

Valtio on perustellusti reagoinut poikkeusoloihin ottamalla lisää velkaa, mutta lainan ottaminen ei voi olla aina ratkaisu ongelmiin.

14.1. 3:00

Asuntovelalliset ovat uuden edessä, kun rahalla on hinta.

Nollakorkojen aika on ohi, mutta moni jo ehti tottumaan poikkeukselliseen talouden ilmiöön.

Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor oli nollan tuntumassa tai jopa miinuksella noin seitsemän vuotta.

On täysin inhimillistä, että kotitaloudet mitoittivat kulutuksensa nollakorkojen maailmaan.

Nyt 12 kuukauden euribor on kolmen prosentin tietämillä.

Tämä tietää vuositasolla jopa usean tuhannen euron lisäystä lainakuluihin. Asuntovelallisten tilanne vaihtelee paljon riippuen jäljellä olevasta lainasummasta, koron tarkistuspäivästä ja lainamarginaalista.

Korkojen nousu kurittaa kansalaisten ostovoimaa tilanteessa, jossa myös energian hinta on noussut rajusti ja inflaatio nakertaa rahan arvoa.

Missään katastrofitunnelmissa ei olla, sillä pankkien stressitestit on tehty nykyistä korkeammilla korkotasoilla. Todennäköistä on myös, että suurin korkojen nousu on nyt nähty.

Kaiken ytimessä on työllisyys. Kasvaneisiin lainanhoitokuluihin on helpompi sopeutua, jos työpaikat säilyvät.

Ainakin tällä hetkellä tilanne vaikuttaa suotuisalta. Vaikka taantumaa on povattu jo viime syksystä lähtien, niin yrityskentässä kärsitään ennemmin työntekijäpulasta kuin siitä, että tekijöitä pitäisi irtisanoa.

Vaalipuheiden piiriin voi laskea Annika Saarikon (kesk.) heiton asuntolainan korkovähennyksen palauttamisesta.

Saarikko toi ajatuksensa esiin kuluneella viikolla Ilta-Sanomien järjestämässä vaalitentissä.

Asuntolainan korkokulut pystyi vähentämään verotuksessa, kunnes viime vuosikymmenen alussa etuutta päätettiin leikata vuosittain.

Nollakorkomaailmassa portaittain laskenut korkovähennys kävi kuin itsestään ja huomaamatta.

Jos asuntolainojen korkovähennys palautettaisiin kokonaisuudessaan, se tarkoittaisi karkeasti noin miljardin lisäkulua valtiolle.

Ehdotus on melkoisessa ristiriidassa esimerkiksi valtiovarainministeriön vaatimuksien kanssa valtiontalouden tasapainottamisesta.

Valtio on velkaantunut viime vuosina rajusti ja korkojen nousu heijastuu myös valtiontalouden kasvaneina lainanhoitokuluina.

Velkaantuminen on tapahtunut pakon edessä. Koronaelvytys, puolustusmenojen lisäys ja sähkötuet ovat olleet sinänsä tarpeellisia reagointeja odottamattomiin maailman muutoksiin.

Valtio kattaa menolisäykset ottamalla lisää velkaa.

Korkojen nousu ei ole poikkeuksellista, vaan paluu normaalimaailmaan.

Valtion ei pidä ottaa edes osittain kansalaisten asuntolainojen korkoja kontolleen.

Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista velkarahalla.

Korkojen nousu ei ole poikkeuksellista, vaan paluu normaalimaailmaan.

Asuntolainan korkovähennys päättyi kokonaan vuodenvaihteessa, mutta nyt poliitikot ovat nostaneet asian uudelleen esiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut