Nuoria olisi kaivattu vaikuttamaan seurakuntavaaleihin – äänestämään ehtii tosin vielä tänään

Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Todennäköisesti se ei piristäisi myöskään valtiollisia eikä kunnallisia vaaleja.

20.11. 3:00

Tänään pidettävien seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus jää kehnoksi. Vaali-into on hiipunut vuodesta 2010 kuin laskeva aurinko, eikä vuoden 2018 jälkeen ole tapahtunut mitään sellaista, mikä voisi iloisesti yllättää vaaliherätysliikettä odottavat seurakunta-aktiivit.

Neljä vuotta sitten valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4.

Satakunnassa kiistojen vuoksi paljon esillä olleessa Kokemäen seurakunnassa prosentti nousi tuolloin koko maassa toiseksi eniten, kun 23,6 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeutta hyväkseen. Sen sijaan Porin Teljässä aktiivisuus jäi 7,9 prosenttiin.

Kokemäen esimerkistä voi päätellä, että henkilöiden jyrkät mielipide-erot ovat tappelunujakan lailla omiaan lisäämään ihmisten kiinnostusta. Lähimmäisenrakkauden ja anteeksiannon puolesta puhuvan kirkon ei kuitenkaan liene tarkoituksenmukaista aktivoida jäseniään mustamaalaamisen ja riitelyn voimalla.

”Jos alamäki jatkuu, Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuolee pystyyn.”

NukkuvAa yli 85 prosentin enemmistöä on koetettu herätellä muun muassa mainoskampanjoilla ja vaalikoneella. Jälkimmäiseen liittyen Satakunnan Kansa kertoi kuukausi sitten, että moni ehdokas oli jättänyt vastaamatta vaalikoneen kysymyksiin. Esimerkiksi Kankaanpäässä heitä oli yli puolet.

Yksi syy on ikäjakauma. Harvenevan ehdokasjoukon valtakunnallinen keski-ikä on yli 56 vuotta, ja lähes puolet kirkkovaltuustoihin pyrkivistä on 50–70-vuotiaita. Osa iäkkäistä ehdokkaista on kokenut vaalikoneen teknisesti hankalaksi ”nykyajan hömpötykseksi.”

Nuoria seurakunnat olisivat kaivanneet lisää sekä ehdokkaiksi että äänestäjiksi. Kirkkoon turhautuneilla jäsenilläkin olisi ollut – ja olisi vielä tänään – mahdollisuus vaikuttaa.

Näissä vaaleissa kaikista ehdokkaista vain kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita. Neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa alle 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus jäi puolestaan reiluun kahdeksaan prosenttiin. Jos alamäki jatkuu, Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuolee pystyyn.

Samaan suuntaan viittaavat tilastot, joiden mukaan kolmekymppisistä suomalaisista enää reilut puolet kuuluu kirkkoon, ja Helsingin hiippakunnassa vain noin 40 prosenttia vauvoista saa kristillisen kasteen.

Seurakuntavaalien äänestysikäraja on 16 vuotta. Ikärajaa laskettiin vuoden 2010 vaaleihin nuorten pitämiseksi rippikoulun jälkeen edes jollakin tavalla seurakuntatoiminnan piirissä. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet hääppöisiä.

Koska passiivisuus on vaivannut myös valtiollisia ja kunnallisia vaaleja, jotkut tutkijat ja muun muassa vihreät ovat esittäneet 16 ja jopa 15 vuoden ikärajan soveltamista niihinkin. Ikärajan laskemisen on arveltu vahvistavan demokratiaa.

Toive lienee turha. Osa tutkijoista on todennut, ettei nuorison enemmistöä saada sitä kautta valveutumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Alle 18-vuotiaiden keskimääräinen tietopohja ei kenties myöskään riitä perusteltujen poliittisten valintojen tekemiseen. Taannoin koulujen varjovaaleissa itsenäisyyspuolueen ehdokas sai äänivyöryn, koska hänen vaalinumeronsa oli seksiasentoon viittaava 69.

Äänestysikäraja on lähes kaikissa Euroopan maissa 18 vuotta. Tunnetuin poikkeus on ollut vuodesta 2010 Itävalta. Siellä raja on eurovaaleja lukuun ottamatta 16 vuotta. Ainakin Virossa ja Saksassa samaa on sovellettu kunnallisvaaleihin. Kreikassa on puolestaan käytössä 17 vuoden ikäraja.

Erkki Lahtinen jakoi virsikirjoja, kun Kokemäen varsin miehinen kirkkovaltuusto käsitteli seurakuntakeskuksen lisätyölaskua kiireellisenä asiana lokakuussa 2021.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut