Satasoten organisaatiossa on pomoja ruuhkaksi asti – Iso koneisto ei kuitenkaan toimi ilman laajaa hallintoa

Työntekijät ihmettelevät Satakunnan kunnissa, keitä ovat kaikki ne uudet päälliköt, joita on laatikoitu organisaatiokaavioon heidän yläpuolelleen.

30.10. 3:00

Kun hyvinvointialuetta ryhdyttiin Satakunnassa rakentamaan, moni arveli vanhojen merkkien perusteella, että organisaatiosta tulee hirmuinen himmeli. Valmiin hallintomallin äärellä samat arvelijat joutuivat kuitenkin yllättymään: himmelistä tuli vielä hirmuisempi kuin kukaan sivustaseuraaja osasi kuvitella.

Yleinen käsitys on, että hallintoelimiä on liikaa, ja luottamushenkilöpaikkoja on täytetty surutta sulle-mulle-periaatteella. Sama pätee viranhaltijoihin.

Alemman portaan työntekijät ihmettelevät Satakunnan kunnissa, keitä ovat kaikki ne uudet päälliköt, joita on laatikoitu organisaatiokaavioon heidän yläpuolelleen. Myös palvelujen käyttäjät tuntuvat olevan yleisesti sitä mieltä, että Satasotessa riittää isoja ja pieniä pomoja ruuhkaksi asti – ”ja korkeasti palkattuja ovat.”

Mikä on huippupalkka?

Yleinen käsitys ei ole läheskään aina yhtä kuin totta. Kansalaismielipide tapaa muodostua liioittelusta ja yleistyksistä, mutta suuntaa se voi antaa.

Hyvinvointialue on esimerkiksi Satakunnassa niin suuri ja moniulotteinen toimintakenttä, että hallintoa tarvitaan paljon. Muuten koneisto ei toimi.

Palkat saattavat olla korkean puoleisia, mutta niin niiden pitääkin olla, jos myös koulutus ja kokemus sekä osaaminen ovat korkealla tasolla.

Helsingin Sanomien torstaina julkaisemassa hyvinvointialueiden johtajien palkkavertailussa Satakunnan Kirsi Varhila sijoittuu häntäpäähän. Hän on 21 johtajan joukossa sijalla 17.

Varhilan kuukausipalkka on 14 500 euroa. Kärkipaikkaa pitää hänen varsinaissuomalainen kollegansa Tarmo Martikainen 17 800 euron palkallaan. Mahdolliset autoedut tai muut edut eivät sisälly summiin.

Johtajien alapuolella hyvinvointialueen toimialuejohtajien palkat ovat Satakunnassa 10 000 euron luokkaa. Ne ovat pääsääntöisesti maakunnan kunnanjohtajien palkkoja korkeammat.

”Ihmetystä on herättänyt ammattijärjestö Tehyn toiminta. Ainakin osan tehyläisistä kerrotaan oirehtivan levittämällä huonoa ilmapiiriä sekä hoitoalan henkilöstön että tavallisen kansan keskuudessa.”

Ylihoidetaanko terveitä?

Kirsi Varhila itse vertasi Satakunnan Kansan kesäkuisessa haastattelussa satakuntalaista asetelmaa länsiuusimaalaiseen: ”Siellä on kaksinkertainen väestö eli noin 400 000 asukasta. Heillä on sama määrä työntekijöitä kuin meillä Satakunnassa."

"Herää kysymys siitä, että eurojen perusteella me täällä ylihoidamme suhteellisen tervettä väestöä ja ehkä sitten alihoidamme sairaita."

Kenties Satasoten laajaan viranhaltijahenkilöstöön kohdistuvassa kritiikissä on kuitenkin kyse perspektiivivirheestä.

Mitä todennäköisimmin maakunnan yhden yhteisen hyvinvointialueen elinkaarimallin varaan rakennettu linjaorganisaatio jää kaikesta huolimatta pienemmäksi kuin se, joka vielä vastaa sote-toimialoista maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä.

Satakunnan hyvinvointialueen luottamushenkilöhallinnon piirissä ehkä eniten ihmetystä on herättänyt ammattijärjestö Tehyn toiminta. Ainakin osan tehyläisistä kerrotaan oirehtivan levittämällä huonoa ilmapiiriä sekä hoitoalan henkilöstön että tavallisen kansan keskuudessa: ”Huonosti menee, ei tästä mitään tule.”

Jos tämä pitää paikkansa, 1. tammikuuta voimaan tulevan soten sujuva startti voi jäädä haaveeksi. Rattaisiin ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä kapulaa.

Satakunnan aluevaltuusto kokoontui keväällä valitsemaan hyvinvointialueelle johtajaa. Etualalla on maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut