Aika kaivaa uudelleen esille ydinvoimalasuunnitelmat

Vuonna 2015 rauennut Olkiluoto 4 -ydinvoimala olisi nyt hyvä täydennys Suomen energiahuoltoon.

Olkiluoto 4 -ydinvoimala oli 2008–2010 edennyt jo periaatepäätösvaiheeseen (havainnekuvassa taaimmaisena). TVO päätti kesäkuussa 2015 yhtiökokouksessaan, ettei yhtiö hae rakennuslupaa voimalaitokselle.

16.10. 3:00

Euroopan ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden hinta-aallokossa on käynyt hyvin selväksi oman tuotannon ja omavaraisuuden arvo.

Suuret odotukset kohdistuvat Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalan säännöllisen sähköntuotannon käynnistymiseen. Koekäyttövaiheessa olevan voimalan on määrä siirtyä kaupalliseen tuotantoon joulukuun alkupuolella.

Nettoteholtaan 1 600 megawatin voimalaitos täyttää suunnilleen vajeen, joka seurasi sähköntuonnin loppumista Venäjältä. Ukrainan sota on syössyt Euroopan energiamarkkinat saatavuus- ja hintakriisiin, josta ainoa tie ulos on oman tuotannon lisääminen.

Ydinvoima on saanut lyhyellä ajalla lisää kannatusta. Toukokuussa Energiateollisuus ry:n julkaisemassa kansalaiskyselyssä 60 prosenttia vastaajista suhtautui ydinvoimaan myönteisesti. Vain 11 prosenttia oli kyselyssä kielteisellä kannalla.

Menneellä viikolla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli julkisti puolueensa uuden energialinjauksen. Keskusta tavoittelee kotimaisen energian käytön ja ydinenergian lisäämistä. Keskustan energiapolitiikan linja on avoimesti ydinvoiman lisäämisen puolella.

Muutoksesta kertoo yhdellä tavalla myös kansainväliseen kuuluisuuteen nousseen ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin Saksalle antamat haukut ydinvoimalaitosten sulkemisesta.

Olkiluoto 3:n lisäksi Suomen sähköntuotantoa oli määrä vahvistaa Fennovoiman Hanhikiven-ydinvoimalalla. Jo lähellä rakennusvaihetta ollut voimalahanke Venäjän valtiollisen Rosatom-yhtiön kanssa romuttui Ukrainan sodan jalkoihin.

Julkisuudelta on jäänyt paljolti unhoon, että Teollisuuden Voima haki vuonna 2008 ja myös sai 2010 valtioneuvoston periaatepäätösluvan Olkiluoto 4 -voimalalle.

TVO päätti kesäkuussa 2015 ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ettei rakennuslupaa haeta. Periaatepäätöslupa raukesi saman vuoden lopussa.

Päätös oli pelkästään ymmärrettävä, sillä Olkiluodon kolmannen voimalan laitostoimitus ja rakentaminen oli merkittävästi viivästynyt. Kahden ison luokan voimalainvestoinnin yhtäaikainen rakentaminen ei ollut mahdollista.

Tarvetta ja myönteistä ilmapiiriä ydinvoiman lisärakentamiselle näyttäisi olevan. Olkiluoto 4:n suunnitelmat saattaisivat olla päivitettävissä uuteen käyttöön. Eurajoen Olkiluoto olisi valmis sijoituspaikka ja perusvarustus on vahvistunutkin, sillä kuluvan vuosikymmenen aikana valmistuu käyttöön Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos.

Suunnitelmat ja toiveet eivät yksin riitä, sillä miljardiluokan vaativalle voimalainvestoinnille pitää löytää myös rahoittajat ja tekijät.

Suomi tarvitsee lisää ympäri vuorokauden ja sääoloista riippumatonta sähköntuotantokapasiteettia. Viime vuosina on merkittävimmin rakennettu lisää tuulivoimalaitoksia. Ne ovat hyvä lisä tuotantovalikoimaan, mutta ovat teholtaan kovin vaihtelevia.

Tuulivoimayhdistyksen tilastoinnin mukaan Suomessa on runsaat nimellisteholta 4 000 megawattia tuulivoimaloita. Parhaimmillaan ne yltävät yhdessä samaan tehoon kuin Olkiluodon ydinvoimalat.

Syys-lokakuun vaihteessa oli päivien heikkotuulisia jaksoja ja tuotanto jäi alimmillaan muutamiin kymmeniin megawatteihin. Seuraukset voi lukea sähkön pörssihinnoista ja laskuista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut