Suomi myös varautui Venäjä-riskiin, vaikka kaasuputkihankkeessa oltiin hakoteillä

Suomalainen poliittinen eliitti näki Nord Stream -kaasuputkihankkeen vain ympäristökysymyksenä. Putkien räjäytykset osoittivat viimeistään, kuinka väärässä päättäjät olivat.

8.10. 3:00

Nord Stream -kaasuputkien räjäytykset aiheuttivat keskustelun siitä, mitä mieltä suomalaiset päättäjät ovat aikoinaan putkihankkeesta olleet.

Kaasuputkihankkeesta käytiin keskustelu eduskunnassa lokakuussa 2009. Kommentit näyttävät nykytiedon valossa varsin ikäviltä.

”Osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa”, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) kommentoi.

Poliittinen johto korosti lähes yhteen ääneen, että kaasuputkihanke on vain ympäristökysymys. Tällaista näkemystä korostivat eduskunnassa esimerkiksi Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.).

Jo aiemmin ympäristönäkökulmaa korosti silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja tuttua on myös ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kaasuputkiyhtiön konsultoiminen.

Kaasuputkihankkeen kriitikot ja turvallisuusasioiden esiin nostajat olivat harvassa.

Onko tarpeen nostaa esiin, mitä päättäjät ovat aikoinaan asiasta lausuneet? Onko jälkiviisaudella arvoa?

On. Tiettyyn rajaan asti.

Itsekriittinen omien puheiden ja päätösten tarkastelu toivottavasti lisää ymmärrystä ja viisautta.

Samalla on syytä muistaa, missä tilanteessa ja ilmapiirissä kaasuputkiratkaisu tehtiin. Suomalaiset päättäjät eivät olleet yksin siinä, että ongelmallinen poliittinen kehitys Venäjällä ohitettiin.

Toivottiin, että kaikki menee hyvin Venäjällä.

Kritiikin ohessa pitää muistaa, että suomalainen yhteiskunta on ylipäätään suhtautunut Venäjään realistisesti. On toivottu parasta, käyty kauppaa ja pidetty yllä suhteita, mutta samalla varauduttu.

Hyvä esimerkki tästä on Puolustusvoimat. Suomessa on edelleen voimassa yleinen asevelvollisuus, josta aikanaan luopuivat esimerkiksi Ruotsi ja Puola.

Suomen härkäpäisyys pitää kiinni asevelvollisuudesta sai osakseen kummastelua ja jopa kritiikkiä vanhanaikaisena. Nyt ratkaisu näyttäytyy hyvinkin viisaana.

Yhtä lailla tehdyt asehankinnat ovat nykytiedon valossa erittäin kaukonäköisiä ratkaisuja.

Samalla tavalla energiaratkaisut on pidetty omissa käsissä, eikä ole pelkästään nojauduttu venäläiseen energiaan.

Suomalaisille päättäjille on annettava myös mahdollisuus tarkistaa kantojaan. Me emme kaipaa totuuskomissioita tai suureellisia katumusharjoituksia, vaan rehtiä puhetta.

Nykyinen europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on esimerkiksi avoimesti myöntänyt virhearvionsa.

”Venäjän sisäisen kehityksen ongelmia ei kyllä silloin nähty oikein”, Heinäluoma kommentoi tuoreeltaan.

Osa poliitikoista ja vaikuttajista näki riskit, mutta heitä ei laajasti kuunneltu. Oli helpompi kääntää katse pois ongelmista.

Nyt näin ei enää voida menetellä, kun Venäjän toiminta on kaikessa raadollisuudessaan paljastunut.

Onko tarpeen nostaa esiin, mitä päättäjät ovat aikoinaan asiasta lausuneet? Onko jälkiviisaudella arvoa?

Nord Stream 1:n vuoto näkyy selvästi merenpinnalla. Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo kertoi torstaina päättäneensä rikospaikkatutkinnan alueella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut