Kunnissa on syytä herätä energiansäästöjen etsintään

Raumalla on tiedossa yksistään julkisten rakennusten sähkökuluihin 1,3 miljoonan euron menoylitys.

28.8. 3:00

Valtiovalta patistelee kansalaisia varustautumaan kylmenevään vuodenaikaan energiankulutuksen ja huonelämpötilojen laskemisella. Myös kunnissa pitäisi herätä säästämään energiaa. Toistaiseksi tahti on vaikuttanut verkkaiselta.

Esimerkkinä jonkinlaisesta valveutumisesta on Rauman tuore päätösesitys pikaisista 300 000 euron investoinneista aurinkopaneelien hankintaan. Ne sijoitetaan julkisten rakennusten katoille oman sähköntuotannon kasvattamiseksi. Paneelit ovat kuitenkin käytössä vasta ensi vuonna, sillä hankinta ja asennukset vievät aikansa.

Aurinkosähkön tuotannon lisäystä on hehkutettu osin perusteetta, sillä tammikuun pakkasyönä paneelit eivät tuota mitään. Eri asia olisi, jos aurinkosähköä voitaisiin varastoida korkeampia hintajaksoja ajatellen.

Karin kampus tuo tuntuvan lisäyksen Rauman kaupungin kiinteistömassaan. Lähes harjakorkeuteen jo nousseessa monumentaalisessa rakennuksessa on huonealaa noin kolme hehtaaria.

Rauman tilahallinnon mukaan kuluvan vuoden 1,6 miljoonan euron sähköbudjetista oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla käytetty jo 1,35 miljoonaa euroa. Loppuvuoden menoylitykseen tarvitaan 1,3 miljoonaa euron lisärahoitusta.

Ensi vuonna kaupungin kiinteistömassa kasvaa Karin kampuksella, jonka bruttohuoneala on runsaat 30 000 neliömetriä. Lämmitettävää ja valaistavaa huonetilaa tulee kustannettavaksi yli kolme hehtaaria.

Uuden kampuksen käyttöönoton seurauksena tyhjilleen jää isoja vanhoja rakennuksia. Esimerkiksi entinen Tarvonsaaren koulu eli Lysee vuodelta 1897 ja entinen kauppaoppilaitos Nortamonkadulla.

Kaupunki yrittää päästä niistä eroon, mutta ostajien löytyminen saattaa olla kiven takana.

Myös Porissa on tiedossa kaupungille tuntuvaa lämmitettävien ja valaistavien huoneneliöiden lisäystä, kun tai jos palloiluhallin investointipäätös varmistuu. Jos vanhoista tiloista ei juuri luovuta, on tiedossa merkittäviä kustannuslisäyksiä.

Energiakustannukset kasvavat huonetilojen ylläpidon lisäksi muissa julkisissa palveluissa.

Katu- ja tievalaistus toimii sähköllä. Kulut rahoitetaan valtion ja kuntien kukkaroista. Maksajana ovat veronmaksajat eli me kaikki yhdessä.

Vesihuoltokaan ei toimi ilman sähköä. Sitä tarvitaan veden pumppaukseen kuluttajille ja jäteveden pumppaamiseen puhdistamolle.

Kunnissa on siis syytä ryhtyä etsimään mahdollisuuksia energiankulutuksen alentamiseen, sillä maksajakunnan rahkeet ovat koetuksella omassakin taloudenpidossa. Esimerkiksi sähkölämmitteisten omakotitaloasujien tuska pitäisi olla hyvin tiedossa.

Vaihtoehtona olisi tietysti nostaa palvelujen ja tilojen käyttäjien maksuosuutta, mutta sekin on vaikeaa. Esimerkiksi vapaa-ajantiloissa käyttömaksut ovat pysyvän kritiikin kohteena ja niitä haluttaisiin käyttää mieluimmin maksutta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut