Merimetsojen ampuminen on äärikeino, mutta vaihtoehdot ovat vähissä

Ahven alkaa olla kohta nähtävyys Rauman saaristossa.

23.7. 3:00

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) päätyi kuukausien valmistelun jälkeen myöntämään Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalueelle poikkeusluvan toimialueensa merimetsokannan harventamiseen.

Luonnonsuojelulain ja EU:n lintudirektiivien rauhoitussäädöksistä poikkeaminen sai viranomaishyväksynnän kalakannoille ja kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen vuoksi.

Päätös nojasi kalatalousalueen toimittamiin, vuosi toisensa perään hupenevia lukuja osoittaviin saalistilastoihin sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimustietoihin. Niiden mukaan merimetsoyhdyskunnan ruoanhankinta ulottuu enimmillään jopa 15–30 kilometrin etäisyydelle.

Rauman Järviluodon saariin on viime vuosina kasvanut Suomen suurin yksittäinen merimetsojen pesintäkeskittymä. Pesimäkaudella kahdessa saaressa oli erittäin tiheä yhdyskunta, yhteensä noin 4 700 pesää. Lintujen määrän voinee laskea kertomalla pesämäärän kolmella tai neljällä.

Kanta on kasvanut niin voimakkaasti, ettei voimakeinoille ja lintujen ampumiselle ole vaihtoehtoja jonkinlaisen tasapainon palauttamiseksi saaristoluontoon.

Merimetsot ovat tehokkaita kalastajia, joiden kanssa muiden lajien sekä ihmisenkin on vaikea kilpailla. Rauman saaristossa perinteiset kalapaikat ovat heikentyneet niin, että savustus- ja keittoahventen pyydystys on vaikeaa.

Kalastuksen ammattilaisten ja harrastajien mielestä merimetsokeskittymä on muutoksen keskeinen syy, vaikka kalakannat ovatkin luonnostaan vaihtelevia. Ahven alkaa olla kohta nähtävyys Rauman saaristossa.

Ahvensaaliiden heikentyminen oli kalatalousalueen pääperusteluna hakea poikkeuslupaa merimetsojen vähentämiseksi ampumalla.

Ennen lintukannan runsastumista, 2000-luvun alkuvuosina, kalastajien tilastoitu ahvensaalis oli noin 70 tonnia vuodessa. Viime vuosina se on kutistunut alle 20 tonniin. Osa kalastajista on luopunut pyynnistä, kun saaliit ovat heikentyneet alle kannattavuusrajan.

Poikkeuslupa sallii 3 000 merimetson ampumisen syyslinnustuskausien aikana vuosina 2022–2024 eli harvennus on tuhat lintua syyskautta kohti. Ampuminen on alueellisesti ja ajallisesti rajoitettu.

Kalatalousalue haki alun perin viiden vuoden lupaa ja vuosittain tuhannen merimetson ampumiseen keväällä ennen pesinnän alkua. Tähän ely-keskus ei myöntynyt, sillä ampuminen saattaisi häiritä muiden lintulajien pesintää.

Syyskaudelle annettua poikkeuslupaa on kritisoitu siitä, että kauden alkaessa elokuussa merimetsot ovat jo muuttomatkalla.

Häirinnän ja ampumisen pitäisi ajoittua keväälle, jotta sillä olisi merkittävää vaikutusta lintujen määrään.

Merimetso jakaa mielipiteitä. Toiset kammoksuvat lintujen ampumista vain siitä syystä, että niitä on ihmisen mielestä liikaa. Toisten mielestä lintu ei ole kivan näköinen, tyhjentää kalavedet, haisee pahalta, ja turmelee ulosteellaan pesimäalueensa.

Merimetson menestys kertoo luonnonolojen muutoksesta ja leveyspiirimme lämpenemisestä alun perin hyvin eteläisen lintulajin elinalueeksi. Ilmastonmuutos ilmenee siis näinkin, eikä merimetso ole ainoa tulokas. Eläimet käyttävät hyväksensä tarjotun tilaisuuden, jossa ihmisen toiminnalla on osuutensa.

Merimetsolla on vaikutuksensa Rauman saaristoluontoon. Sataman ja telakan naapurissa hyvin viihtyvät linnut ovat jättäneet jälkensä maisemaan ja kalakantoihin. Kuva kesäkuulta 2022 Vähä-Järviluodosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut