Suomi-Areenassa ei puhuttu tarpeeksi Venäjästä, Venäjästä tai Venäjän aloittamasta sodasta Ukrainassa

Porin kaupungintalon pihalla nähtiin perjantaina Suomi-Areenalle harvinaista tilaisuuden järjestäjän itsekritiikkiä.

16.7. 3:00

Suomi-Areena päättyi perjantaina.

Kun tapahtuma kuvaa itseään Suomen suurimmaksi yhteiskunnalliseksi festivaaliksi, oletti ennakkoon, että Porissa puhutaan Venäjästä, Venäjästä ja Venäjän aloittamasta sodasta Ukrainassa.

Sen verran perustavanlaatuisen turvallisuuspoliittisen muutoksen Suomi ja suomalaiset ovat kokeneet sitten helmikuun.

Siihen nähden Ukrainan sota näkyi ja kuului Suomi-Areenalla yllättävän vähän. Toki asia nousi esille esimerkiksi lähes jokaisessa talouskeskustelussa, sillä sodan heijastusvaikutukset näkyvät yritysten taseissa ja kansalaisten kukkaroissa, mutta mikään keskeinen teema ei Ukrainan sota ollut Suomi-Areenan ohjelmistossa.

Ei, vaikka ainakin yleisöllä oli suuri tiedonjano.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan neljä esiintymistä keräsi sankat yleisöt, mutta esimerkiksi puolustusvoimien ja maanpuolustuskorkeakoulun edustajien puuttuminen panelistien joukossa iski silmään.

Ukrainan sota on osoittanut, että Suomen puolustusvoimissa on ammattitaitoista ja näkemyksellistä osaamista. Sen verran hyvin analyysit sodankäynnin eri vaiheista ovat osuneet oikeaan.

Areenakeskustelun vähäisyyden ymmärtää ehkä siinä, että uusia näkemyksiä on vähän. Sota Ukrainassa on muuttunut kuluttavaksi asemasodaksi.

Ukrainalaiset tuhoavat tehokkailla Yhdysvalloilta saamillaan Himars-ohjuksilla Venäjän armeijan ammusvarastoja ja komentokeskuksia, Venäjä kostaa ampumalla summamutikassa siviilikohteisiin, yliopistoihin, kerrostaloihin ja kauppakeskuksiin.

Olemassaolostaan taisteleva Ukraina ei voi lopettaa sotaa, Venäjä ei halua.

Porin kaupungintalon pihalla koettiin perjantaina areenalle hieman poikkeuksellista itsekritiikkiä, kun Suomi-Venäjä-seura järjesti keskustelutilaisuuden teemalla Minne menet Venäjä.

Yhdistyksen pääsihteeri Niina Sinkko myönsi, että suomalaiset ovat olleet liian luottavaisia ja hyväuskoisia suhteessa Putinin Venäjään ja kuvaili maiden suhteita kiltin koiran ja ilkeän isännän lähiväkivaltasuhteeksi.

Sinkon mukaan Suomessa on oltu naiiveja, kun olemme esimerkiksi paheksuneet Baltian maita liian ärhäkkäästä suhtautumisesta Putinin Venäjän tekoihin, oli sitten kyse Anna Politkovskajan murhasta tai Krimin valtauksesta.

Venäjä-keskustelun kuvaavin kohta oli sen päätös. Juontaja Janne Hopsu pyysi paneelin päätteeksi osanottajilta lyhyen yhden, kahden lauseen vastauksen kysymykseen muuttuuko Venäjä.

Vastausten perusteella Venäjän tulevaisuuden arvioiminen kahdessakin lauseessa oli jo liikaa.

On siis helppo ennustaa, että myös ensi vuonna Suomi-Areenalla puhutaan Venäjästä, oli se sitten teemana tai ei.

Ulkopoliittinen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan, venäläislähtöinen kuvataiteilija Alexander Reichstein, Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko ja kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) pohtivat Janne Hopsun johdolla Venäjän tulevaisuutta perjantaina Porin kaupungintalon pihalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut