Maahanmuuttoon suhtaudutaan Satakunnassa nyt enemmän mahdollisuutena kuin uhkana

Ilman maahanmuuton tuntuvaa lisäystä maakuntaa odottaa näivettyminen.

15.5. 3:00

Maailma on muuttunut runsaassa kahdessa vuodessa enemmän kuin kukaan olisi uskonut vuoden 2020 alussa. Samalla ihmisten arvot ja asenteet sekä asioiden tärkeysjärjestykset ovat heittäneet lähes häränpyllyä.

Ensin ajankohtaiseksi tuli maailmanlaajuinen pandemia, jollaisen moni arveli jääneen tieteiskirjojen tai sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin myötä historiankirjojen aineistoksi. Terveydenhoitojärjestelmä nousi arvoon arvaamattomaan.

Sitten Euroopassa syttyi sota.

Itseään suurvaltana pitävä diktatuuri aloitti brutaalin hyökkäyksen naapurimaahansa, mikä johti Suomessa hämmästyttävän nopeaan turvallisuuspoliittiseen suunnanmuutokseen. Lähes 30 vuotta auki olleesta Nato-ovesta aiotaan astua äkkiä sisään.

Tekevät kädet uhkaavat loppua

Osittain samoista syistä on muuttunut suhtautuminen maahanmuuttoon. Entisestä ongelmasta on tullut tavoittelun kohde.

Siihen ovat vaikuttaneet Ukrainan pakolaiset ja ennen kaikkea sen tosiasian sisäistäminen, että esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstöresurssit vähenevät lähitulevaisuudessa kriittisesti. Tekevät kädet uhkaavat oikeasti loppua monelta muultakin alalta.

Väestökatoa potevassa Satakunnassa ely-keskus ja maakuntaliitto sekä Porin ja Rauman kaupungit ovat käärineet hihansa vähintään tuplatakseen ulkomaalaisen maahanmuuton määrän vuoteen 2040 mennessä.

Nyt ensisijaisena lähtökohtana ei ole suvaitsevainen auttamisenhalu vaan itsekäs avuntarve. Muita keinoja ei kerta kaikkiaan ole, jos Satakunta haluaa kehittyä ja säilyttää elinvoimaisuutensa.

Tilanteen ymmärtää katsomalla maakunnan ikäpyramidia, jossa suomalaistaustainen ja ulkomaalaistaustainen väestö on erotettu toisistaan. Edellinen painottuu vahvasti eläkeikäisiin. Jälkimmäisessä korostuvat keski-ikäiset, nuoret ja lapset.

”Vuosina 2010–2020 maakuntaan on tullut selvästi eniten muuttajia Virosta ja Puolasta.”

Rekrytointia on syytä keskittää

Maahanmuutto tavataan yhdistää Irakin, Syyrian, Somalian ja Afganistanin kaltaisiin maihin.

Aiheesta Satakunnassa laaditusta raportista käy kuitenkin ilmi, että vuosina 2010–2020 maakuntaan on tullut selvästi eniten muuttajia Virosta ja Puolasta. Irak on lähtömaana kolmannella sijalla. Perässä seuraavat Venäjä ja Ukraina. Keskimäärin tulijoita on ollut vuosittain noin 550.

Jatkossa työvoiman ja opiskelijoiden ulkomaista rekrytointia olisi monesta syystä viisasta keskittää yhteen tai kahteen maahan. Se olisi omiaan helpottamaan sekä ”värväystä” ja koulutusta että tulijoiden sopeutumista.

Yksi haaste on saada ulkomaalaistaustaiset osaajat ja opiskelijat pysymään maakunnassa, sillä jatkomuuton seurauksena monet tulijat siirtyvät Satakunnasta lähinnä pääkaupunkiseudulle tai Turun alueelle.

Yksi vakiinnuttamiskeino on saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paikallisesti. Satakuntaan on koetettava hankkia ja kouluttaa nimenomaan niiden alojen ammattilaisia, joille täällä on eniten tarvetta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut