Vaikeuksista kertominen koetaan Satakunnassa hankalana – Matalan kynnyksen palvelut ratkaisevat, kuinka vakavien ongelmien kanssa tulevaisuudessa painitaan

Yksi nappi ei ratkaise ongelmia, mutta yhteydenottokynnyksen madaltaminen on kuitenkin oikea suunta.

1.5. 3:00

Noin viikko sitten Satakunnan Kansa uutisoi, että lähes koko maakunta on saanut käyttöönsä lapsiperheille ja nuorille suunnatun pyydä apua -napin.

Toimintaperiaate on yksinkertainen. Itseensä tai läheiseensä liittyvästä asiasta huolestunut täyttää verkossa pikaisen lomakkeen ja saa vastauksen 1–3 arkipäivässä.

Sopivaa auttajaa ei tarvitse jäädä arpomaan yksin. Yhteyttä voi ottaa milloin vain – vaikkei heti tarkalleen osaisi edes sanoittaa, mikä on vialla.

Akuuteissa hätätilanteissa nappi ei ole oikea osoite. Esimerkkeinä yhteydenoton syyksi Porin perusturva mainitsi huolen lapsesta, ero- ja huoltajuusasiat, vanhempien jaksamisen ja talousasiat.

Muualla Suomessa matalan kynnyksen nappikonseptia on otettu käyttöön jo aikaisemmin.

Matalan kynnyksen palveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä, etenkin mielenterveys- ja päihdepuolella, resursseja on kaivattu lisää jo kauan.

Näillä palveluilla, niiden saatavuudella ja laadulla on suuri vaikutus siihen, kuinka vakavien ongelmien kanssa painimme tulevaisuudessa.

Ongelmiin tulisi tarttua varhain, jotta ne eivät riistäydy käsistä ja uusia ei kasautuisi.

Satakuntalaisten vanhempien on vaikea kertoa ja osa jättää kertomatta jaksamisen ongelmista, kuten masennusoireista ja yksinäisyydestä.

Tuorein satakuntalaisten hyvinvointikertomus vuodelta 2019 osoitti, että tarvetta varhaisen puuttumisen ja avun saamisen helpottamiseksi on:

Satakuntalaisten vanhempien on vaikea kertoa ja osa jättää kertomatta jaksamisen ongelmista, kuten masennusoireista ja yksinäisyydestä.

Läheisen alkoholinkäyttö aiheuttaa satakuntalaisille lapsille ja nuorille merkittävästi enemmän ongelmia kuin muualla maassa keskimäärin.

Syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrä Satakunnassa on korkea.

Palveluissa painopistettä tulee suunnitelman mukaan tulevaisuudessa suunnata yhä enemmän kohtaamiseen ja puheeksi ottoon. Palvelut tulisi saada oikea-aikaisesti.

Yksi nappi ei tietenkään ratkaise palveluiden resurssiongelmia ja hankaluuksia avun oikea-aikaisuudessa.

Yhteydenottokynnyksen madaltaminen on kuitenkin oikea suunta.

Vaikeuksista valmiiksi uupuneelle ihmiselle palveluverkosto voi näyttäytyä pelottavana ja monimutkaisena sokkelona, jonka taklaamiseen yksin ei riitä voimia. Taustalla voi vaikuttaa aikaisempia huonoja kokemuksia avun hakemisesta ja kuulematta jäämisestä.

Joku saattaa siksi jättää pyytämättä apua. Tällainen päätös voi ratkaista, millaiseen suuntaan yksilön tulevaisuus kehittyy.

Kuluvan vuoden aikana ainakin Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tampereella on ollut nuorille ja nuorille aikuisille tarjolla ilmaista ja ajanvarauksetonta walk in -keskusteluterapiaa.

Matalan kynnyksen lyhytterapia voi olla tukena vaikkapa tilanteessa, jossa nuori odottaa pääsyä varsinaiseen psykoterapiaan.

Tällainen mahdollisuus ei liene pahitteeksi Satakunnassakaan.

Tampereen Vanhassa kirkossa alettiin järjestää walk in -terapiaa nuorille jo viime vuoden syksynä. Se osoittautui niin suosituksi, että toimintaa laajennettiin sittemmin myös Hervantaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut