Porin pormestarimallille ei löytynyt perusteita tai kannatusta

Kokoomuksen ja perussuomalaisten haluttomuuteen siirtyä pormestarimalliin vaikutti se, että pormestari olisi ollut sosiaalidemokraatti. Näin ei välttämättä ole, kun paikalle valitaan määräaikainen kaupunginjohtaja.

15.4. 3:00

Porissa päädytään odotetusti siihen, että pormestaria ei kaupunkiin tule. Organisaatiotoimikunta linjasi keskiviikkoiltana, että kaupunkia johtaa jatkossa määräaikainen kaupunginjohtaja.

On hyvä, että ratkaisu saatiin tehtyä, sillä se selkeyttää tilannetta. Kaupungin sisällä tiedetään nyt, mihin suuntaan organisaatio on menossa.

Miksi pormestarimalli ei kelvannut enää kaikille päättäjille, vaikka mallia on tuotu eri vaiheissa voimakkaasti esiin?

Yksi motiivi pormestarimallille poistui, kun kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen (sd.) ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Pormestari olisi tuonut muutoksen, joka nyt toteutuu luonnollisesti.

Jäljelle jäi epätietoisuus, miksi pormestarimalliin pitäisi siirtyä. Mikä olisi ollut pormestarin tarjoama hyöty?

Pormestarimallin eduksi voi laskea sen, että päätöksenteolla ja vallalla on kasvot, kun suurin puoluekoalitio määrää. Päätöksenteon onnistuminen myös mitataan vaaleissa neljän vuoden välein, joten vallankäytöstä kannetaan vastuu.

Kokemukset kertovat isommista kaupungeista, että päätöksenteko sujuvoituu, kun isoihin asioihin sitoudutaan poliittisesti jo varhaisessa vaiheessa, eikä niitä kaadeta esimerkiksi vasta valtuustokäsittelyssä.

Vaikka sosiaalidemokraatit ja vihreät olivat pormestarin kannalla, muista puolueista ei lopulta löytynyt tarpeeksi tukea asialle.

Eittämättä asiaan vaikutti myös se, että demarit ovat selvästi suurin puolue ja samalla kiinni pormestarin paikassa. Valta-asetelma on niin vahva, että demarien ykköspuolueen asemaa on vaikea haastaa jatkossakaan.

Spekuloida voi sillä, miten esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset laskivat apulaispormestaripaikkojen menevän ja kenelle. Aiheuttiko mahdollinen apulaispormestariehdokas sen, että koko malli tuntui vaikealta?

Määräaikaisen kaupunginjohtajan valintaa voi arvostella välimallin ratkaisuksi, mutta asia ei ole näin yksioikoinen.

Vaikka organisaatiomalli pitäisi miettiä ilman henkilöitä, käytännössä näin ei käy. Asioilla on historiansa ja rooleja mietitään henkilöiden kautta.

Määräaikaisuuden valintaan vaikuttaa taustalla olevat pitkät kaupunginjohtajuudet niin Martti Sinisalmelta (sd.) kuin Aino-Maija Luukkoseltakin. Nyt haluttiin, että kaupunginjohtajan pestillä on päivämäärä, jolloin päätetään jatketaanko yhdessä vai vaihdetaanko johtajaa.

Valtionhallinnon virkanimityksissä määräaikaisuudet ovat jo vakiintunut käytäntö, ja sama kehitys näkyy myös kuntakentällä.

Sote-uudistuksen tuomat muutokset ovat vielä vasta alussa, mutta heijastuvat myös kaupunginjohtajan rooliin ja tehtäviin. Kuntakenttä on murroksessa, joten kuuden vuoden määräaika on perusteltu.

Seuraavaksi mielenkiinto kiinnittyy siihen, minkälainen kiinnostavuus Porin kaupunginjohtajan tehtävällä on.

Löytyykö uusi kaupunginjohtaja omasta organisaatiosta, miten tehtävä kiinnostaa maakunnassa tai valtakunnallisesti?

Yksi osa kiinnostavuutta on palkkaus. Vaikka sote-asiat siirtyvät aluehallintoon, niin kaupunginjohtajan palkkaus tuskin joustaa alaspäin.

Nyt haluttiin, että kaupunginjohtajan pestillä on päivämäärä, jolloin päätetään jatketaanko yhdessä vai vaihdetaanko johtajaa.

Porin kaupungintalolla valtaa käyttää jatkossakin kaupunginjohtaja, ei pormestari. Historiallinen rakennus kuvattu valotapahtuman yhteydessä viime joulukuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut