Nato-päätöksenteossa pitää toivoa parasta mutta varautua myös pahimpaan – jäsenyys toisi sotilasliiton rajan lähelle Viipuria ja Pietaria

Jos hakemus jätetään ja hyväksytään, Suomi voi livahtaa Nato-ovesta melko vähin äänin. Toisen ääripään skenaariossa Venäjän vastatoimet saattavat olla sotilaallisia.

3.4. 3:00

Yleiseen mielipideilmastoon ei pidä lietsoa pelkoa eikä seinille maalailla piruja. Päätöksenteossa ei tule puolestaan antautua pelon maantieteelle. Ratkaisujen on perustuttava yksinomaan Suomen kansallisiin etuihin.

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen kuumentamassa kotimaisessa Nato-keskustelussa ja mahdollisen jäsenhakemuksen valmistelussa pitää silti ottaa huomioon ratkaisun kaikki potentiaaliset seuraukset lievimmästä vakavimpaan.

Useat suomalaisasiantuntijat ja muiden muassa presidentti Sauli Niinistö ovat tuoneet esille Venäjän kyberiskut ja informaatiovaikuttamisen. Myös Supon mukaan on todennäköistä, että Venäjä kohdistaa niitä Suomeen lähikuukausina.

Häirinnän tyyliin ja volyymiin vaikuttaa varmasti Suomen kulloinenkin asema. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa se lienee erilaista kuin vaiheessa, jossa mahdollinen jäsenyys on haussa tai hyväksytty.

Sama pätee Ukrainan tapahtumiin. Näinä aikoina Venäjän huomio on siinä määrin Mustanmeren suunnassa, että Itämeren puolella tapahtuva Nato-liikehdintä ei välttämättä juuri nyt aiheuta Kremlissä kiukuttelua vakavampia reaktioita.

”Pahimmassa skenaariossa Venäjä saattaisi Suomen Naton-jäsenyyden odotustilassa lavastaa oman ja kansalaistensa turvallisuuden nimissä 2020-luvun Mainilan laukaukset.”

Teot sanoja julmempia

Toisenlaisiinkin seurauksiin on silti syytä varautua.

Venäjän johto on toistellut muun muassa ulkoministeriön edustajan Maria Zaharovan suulla uhkausta, jonka mukaan ”Suomen ja Ruotsin liittymisellä sotilasblokki Natoon olisi merkittäviä sotilaallis-poliittisia seurauksia, jotka vaatisivat maaltamme vasta-askelia.”

Ukrainassa ja aikaisemmin muun muassa Syyriassa, Georgiassa ja Tsetseniassa on nähty, että Venäjän johdon jyrkät puheet eivät aina jää vain retoriseksi pullisteluksi. Teot voivat olla jopa rajusti sanoja julmempia.

Suomessa valtiojohto on nyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla varoittanut Vladimir Putinin Venäjän arvaamattomuudesta ja sinisilmäisyyden vaaroista. Lisävahvistusta varoittelulle voi saada katsomalla karttaa.

Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, puolustusliiton raja olisi maanteitse vain 40 kilometrin päässä Viipurista ja 170 kilometrin päässä Pietarista. Linnuntietä etäisyydet ovat vielä lyhyempiä, eikä se voi olla Kremlille yhdentekevä seikka.

Pahimmassa skenaariossa Venäjä saattaisi Suomen Naton-jäsenyyden odotustilassa lavastaa oman ja kansalaistensa turvallisuuden nimissä 2020-luvun Mainilan laukaukset, välikohtauksen, jonka perusteella se katsoo oikeudekseen ryhtyä jonkinasteisiin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan. Se on erittäin epätodennäköistä, mutta mahdollista.

Satakunnan Kansan linja

Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Suomen tarttua Nato-optioon, odottaa kutsua ja marssia pitkään auki olleesta ovesta vihdoin sisään. Siitä päättäminen on tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan asia.

Satakunnan Kansa ei ole muodostanut eikä naulannut Nato-kantaa toimituksen omien mielipidekirjoitusten ohjenuoraksi. Lehden linjana on tarjota asiasta uutisia ja punnittuja näkökulmia sekä antaa tilaa kansalaiskeskustelulle. Niiden avulla valistuneet lukijat voivat itse muodostaa mielipiteensä.

Mielipiteitä on jo muodostettu, ja ne ovat muuttuneet radikaalisti. Siinä mielessä kansa on jo valinnut puolensa.

Tuoreimpien kyselytulosten mukaan (Helsingin Sanomat 31.3.) Naton kannatus on kansalaisten keskuudessa jo 61 prosentin luokkaa. Vain 16 prosenttia on sitä vastaan. Harmaalle alueelle jää 23 prosentin osuus.

Saman lähteen mukaan kansanedustajista 41,5 prosenttia on jäsenyyshakemuksen kannalla ja 5,5 prosenttia sitä vastaan. Peräti 44 prosenttia kansanedustajista ei toistaiseksi halua ja 9 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Ukrainan dramaattiset uutiskuvat ovat vauhdittaneet Suomen Nato-keskustelua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut