Satakuntalaisten lasten ja nuorten fyysinen kunto on entistä heikompi – liikunnasta ei pitäisi tehdä liian kilpailullista ja hankalaa - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Satakuntalaisten lasten ja nuorten fyysinen kunto on entistä heikompi – liikunnasta ei pitäisi tehdä liian kilpailullista ja hankalaa

18.12.2021 3:00

Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikkumista. Etäkoulu ja harrastusten tauolle laittaminen näkyvät hyvinvoinnissa. UKK-instituutin mukaan korona-aika nielaisi kolmanneksen lasten ja nuorten päivittäisistä askelista.

Viides- ja kahdeksasluokkalaisille tehtävän valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn Move-mittauksen tulokset ovat laskeneet huolestuttavaa vauhtia monta vuotta. Yli kolmanneksella toimintakyky on niin heikolla tasolla, että se voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.

Satakunnassa tulokset olivat koko maan keskiarvoa heikompia.

Kun liike loppuu, se näkyy terveydessä. THL:n lokakuussa julkaiseman tilaston perusteella kouluikäisistä pojista yhä useampi on ylipainoinen tai lihava.

Satakunnassa on kaikista THL:n tilastossa olevista maakunnista eniten ylipainoisia 2-6-vuotiaita poikia. Aikuistenkin osalta lukemat ovat maakunnassa keskiarvoa huonompia.

Viime viikolla Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen iloitsi maakunnan viennin kehityksestä toteamalla, että Satakunta rahoittaa Suomen hyvinvointia.

Viennissä maakunnalla menee hienosti, mutta hyvinvoinnissa ei. Jos kehitys jatkuu, siitä lankeaa tulevaisuudessa iso lasku.

Lasten ja nuorten liikkumattomuus on syvästi yhteiskunnallinen haaste, joka ei ratkea yksittäisillä toimenpiteillä. Ennen kaikkea pitäisi kysyä, mitä olemme tehneet väärin, kun liike on kadonnut arjesta.

Satakunnassa on rakennettu viime vuosina paljon uusia liikuntapaikkoja. Porissa 25 miljoonan euron uutta palloiluhallia on perusteltu muun muassa sillä, että kaupunkiin voidaan saada kansainvälisen tason otteluita.

Kun puhutaan liikunnasta, kilpaurheilun näkökulma korostuu usein liikaa. Se jyrää alleen matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet.

Liikunnan harrastaminen on monille kallista ja vaikeasti saavutettavaa, jos se tarkoittaa jatkuvia kausi-, valmennus-, kilpailu- ja varustemaksuja. Monessa seurassa vanhemmilta tarvitaan myös ajallista panostusta lapsen tai nuoren harrastukseen. Kaikilla tällaisia resursseja ei ole.

Kun liikunta vaatii suuria panostuksia, se luisuu kauemmas arjesta ja siitä tulee hankalaa. Jos lapsi tai nuori ajattelee, että ei voi liikkua, koska ei ole rahaa, tarpeeksi hyvä tai menesty kilpailussa, jotain on mennyt pieleen.

Olennaista on myös se, miten liikunnasta puhumme. Onko liikkuminen aina tavoitteellista harrastamista? Pitääkö liikkumaan erikseen lähteä?

Monen mielikuvat liikunnasta rakentuvat pelkästään järjestäytyneen seuratoiminnan kautta. Liikettä ja liikkumisen tapoja on arjessa niin monenlaisia, että niitä pitäisi tuoda esiin nykyistä paremmin.

Liikuntaa ei pitäisi ajatella pelkästään tavoitteellisena harrastamisena. Arkiliikunta on monella lapsella ja nuorella vähentynyt.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut