Satakunnan talouden veto tukee koulutuksen ja liikenteen edunvalvontaa - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Satakunnan talouden veto tukee koulutuksen ja liikenteen edunvalvontaa

Korkeakoulujen osuus maakunnan tutkimus- ja kehitystoiminnasta on alhainen. Vientivetoiset yritykset tekevät innovointia itse, mutta lisää apua kaivataan.

12.12.2021 3:00

Satakunnan viennin arvo on kova, alkuvuodesta jo kaksinkertainen maakunnan väestöosuuteen nähden. Satakunnan viennin kehitys oli Suomen 19 maakunnan joukossa kolmanneksi paras.

Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantasella oli tuoreessa alueellisessa talouskatsauksessaan taas kova viesti.

”Satakunta rahoittaa Suomen hyvinvointia”, Vähäsantanen sanoi.

Vähintäänkin on perusteltua sanoa, että Satakunta on väestöosuuttaan suurempi talousmoottori Suomessa.

Tämä saa täkäläiset vaikuttajat röyhistämään rintaansa eikä syyttä. Näihin faktoihin on hyvä tukeutua edunvalvonnassa. Maakunnan kannalta keskeisiä asioita ovat esimerkiksi liikenteen ja korkeakoulutuksen kehittäminen.

Satakunnan uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa hiotaan tällä hetkellä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja alueen kuntien yhteistyönä. Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita ovat Kokemäenjokilaakson ja länsirannikon liikennekäytävät eli valtatie 2 ja 8, junaradat, satamat sekä joukkoliikenne.

Korona hyydytti liikkumisen. Tämän ajanjakson jälkeen lienee saavutus, jos joukkoliikenteessä pystytään pitämään lähivuosina edes aikaisempi taso.

Silti esimerkiksi Rauman henkilöjunaliikenteen palauttamisesta haaveillaan ja niin pitääkin.

Tavara ja ihmiset eivät liiku, jos yhteydet eivät ole kunnossa. Lentojakin tarvitaan.

Korkeakoulutuksesta on käyty ainakin reipasta keskustelua. Pori on osoittanut myös tahtoa päättäessään tavoitella omaa yliopistoa. Haave tuntuu olevan linjassa alueen talouspotentiaalin kanssa.

Omaan yliopistoon on vielä matkaa. Juuri varmistunut puolen miljoonan euron lisäraha yliopistokeskukseen on laiha matkaeväs.

Toisaalta rahan laittaminen tekniikan kandidaattikoulutukseen eli ylioppilaspohjaiseen sisäänottoon on viesti suunnanmuutoksesta.

Yliopistokeskuksen ensimmäisellä vuosikymmenellä Porissa oli viiden vuoden ajan diplomi-insinöörien ylioppilaspohjaista sisäänottoa. Yliopistokeskusten kandikoulutusohjelmat ajautuivat kuitenkin valtakunnan tasolla nopeasti poliittiseen vastatuuleen.

Porin yliopistokeskuksen opetustarjonta on selvästi kuihtunut siitä, mitä se oli vielä 10 vuotta sitten. On korkea aika kääntää suunta. Samalla on kysyntää myös yritysten tarpeita palvelevan tutkimustoiminnan vahvistamiseen.

Pitkän aikavälin haasteena on alueen väestöpohja. Se pitäisi saada kääntymään. Sitä varten tarvitaan yhteyksiä ulkomaailmaan ja koulutusmahdollisuuksia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut