Talvihinnasta ensivaroitus – sähkö tulee voimalasta, ei töpselistä - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Talvihinnasta ensivaroitus – sähkö tulee voimalasta, ei töpselistä

”2019–2020 marras–joulukuun taitteessa sähkön pörssihinta oli 30–40 euroa megawattitunnilta. Nyt hinta on nelin- tai viisinkertainen”, laskee Kari Suni pääkirjoituksessa.

5.12.2021 3:00

Pakkaskauden aloitus kuluvan viikon alkupuolella antoi hintatietoisille sähkönkuluttajille arkisen varoituksen. Kun sääolot viilenevät laajemmin Skandinaviassa, kuten nyt tapahtui, pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintakäyrät vääntyvät nopeasti yläviistoon.

Menneenä maanantaina pörssisähkön Suomen aluehinta kiipesi kulutushuipussa jopa yli 400 euroon megawattitunnilta eli 40 senttiin kilowattitunnilta. Maanantain keskimääräinen sähkön pörssihinta oli hieman yli 260 euroa megawattitunnilta. Viikon keskivaiheilla Suomen maahinta oli päiväaikaan noin 200 euroa megawattitunnilta.

Lukemat kertovat, kuinka henkäisyherkkiä sähkön markkinahinnat ovat talven saapuessa Pohjolaan ja pakkaset nostavat kulutuksen mukana hintoja.

Suomi on sähkön nettotuoja. Esimerkiksi keskiviikkona iltapäivällä kansakunta käytti sähköä noin 12 860 megawatin teholla. Tästä tuonnin osuus oli noin 3 370 megawattia eli 26 prosentin osuus.

Jos naapureissakin palellaan ja väännetään lämmitykseen lisää tehoa, nousee kysyntä ja hinta. Suomeen ja hintatasoon heijastuvat myös Euroopan maiden hintataso. Kun huipputehotarpeen kattamiseen joudutaan käyttämään fossiilisia energialähteitä, nousevat myös hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat.

Viikon pakkaset olivat vielä varsin mietoja, mutta Skandinavian lämpötilan aleneminen antoi kirvelevän varoituksen ennen muuta sähköllä asuntojaan lämmittäville. Jos sähkösopimus on vielä sidottuna pörssihintaan, vanhan kliseen mukaan Siperia opettaa.

Muutos on merkittävä pariin viime vuoteen verrattuna, sillä 2019–2020 marras–joulukuun taitteessa pörssihinta oli 30–40 euroa megawattitunnilta. Nyt hinta on nelin- tai viisinkertainen.

Voi vain arvailla, mikä on sähkön hinta sydäntalven kuukausina tammi–helmikuussa, jos tai kun Suomen ja Pohjolan kulmille sattuu todellisten paukkupakkasten kausi. Hintapiikit muistuttavat myös siitä, ettei sähkö tule pistorasiasta, vaan siihen tarvitaan ihan oikeita voimalaitoksia kantamaan kulutuksen kuorman.

Kivihiilivoimaloita ja muuta fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotantoon tavoitellaan leikattavaksi olennaisesti ja hiilivoima kielletään kokonaan. Kun vaihtoehdot vähenevät, hinta pyrkii nousemaan.

Kulutuksen lisäksi myös kasvava osa sähköntuotannosta on riippuvainen sääoloista. Tuulivoimalaitosten tuotantoteho leikkaantuu välittömästi, kun kohdalle sattuu korkeapaine ja pakkaskausi. Aurinkovoima lämmittää vielä vähemmän kaamosajan pakkasöinä.

Suomen markkinahinnan heiluntaherkkyyden lievenemisestä lähitulevaisuudessa on osaksi lupaus, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimala käynnistetään. Suunnitelmana ja tavoitteena on, että voimalaitos saadaan säännölliseen tuotantoon alkukesästä ensi vuonna. Osateholle laitos saadaan mahdollisesti vuoden alkupuoliskolla.

Olkiluodon voimalan lisäksi vireillä on Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke, mutta sen valmistuminen on vuosien päässä. Tuotantoa on lisää tiedossa myös tuulivoimalaitosinvestoinneista. Hyvä on, että investointihalua näihin päästöttömiin voimalaitoksiin on, sillä sähkönkulutuksen vähenemisestä ei ole merkkejä.

Aina on tietysti vaihtoehto ja tässäkin lajissa: tingitään kulutuksesta ja elintasosta. Vapaaehtoisia ei liene kovin merkittävässä määrin ilmoittautujiksi näihin talkoisiin.

Suunta on paremminkin päinvastainen, sillä mukavuuksia tarjoavat sähkölaitteet ja lämmitetyt tilat käyvät kaupaksi. Liikenteessäkin tavoite on siirtyä fossiilisista polttoaineista sähköön ja lihasvoimankin käyttö vähenee, kun pyörät ja potkulaudat sähköistyvät.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut