Talouskasvu rauhoittaa työmarkkinaretoriikkaa – kierroksen kovin vääntö käydään sittenkin vasta keväällä - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Talouskasvu rauhoittaa työmarkkinaretoriikkaa – kierroksen kovin vääntö käydään sittenkin vasta keväällä

Metsä- ja teknologiateollisuuden työnantajien päätös luopua joko kokonaan tai osittain valtakunnallisista työehtosopimuksista herätti suurta epävarmuutta.

28.11.2021 3:00

Varsin pitkään se kesti, nimittäin työmarkkinakierroksen ensimmäinen uutinen lakonuhasta. Paperiliitto uhkaa metsäyhtiö UPM:ää lakolla ensi vuoden alusta lähtien niissä yksiköissä, joissa ei ole työehtosopimuksia, kertoi Demokraatti.

Suomalaisten yleisen palkkatason määrittävästä työmarkkinakierroksesta on odotettu myrskyisää. Se ei sinänsä yllätä. Uhkakuvien maalailu on aina ollut osa työmarkkinaretoriikkaa.

Tällä kertaa puheissa vain on ollut koko sopimusjärjestelmän romutus.

Viime vuoden syksyllä työnantajien Metsäteollisuus irtautui valtakunnallisten työehtosopimusten teosta kokonaan. Suunnitelmissa oli tehdä jatkossa vain yrityskohtaisia tessejä.

Keväällä Teknologiateollisuus ilmoitti tekevänsä jatkossa sekä valtakunnallisia että yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Kun Suomen viennin kannalta keskeiset alat hyppivät pois nykyisestä järjestelmästä, jatkosta oli suurta epävarmuutta.

Vaan mitä tapahtui? Kovat ulostulot ovat vielä puuttuneet.

Vaikka Paperiliitto uhkaakin UPM:ää lakolla, on se samalla solminut yrityskohtaisia työehtosopimuksia muun muassa Sora Enson kanssa niin, että niiden piiriin kuuluu lähes puolet paperiteollisuuden työntekijäjäsenistä.

Teknologiateollisuudessa puolestaan työehtosopimuksia tekevään yhdistykseen on jo liittynyt yleissitovuuteen vaadittava määrä yrityksiä.

Yleissitovalla sopimuksella on siis myös yritysmaailmassa puoltajansa. Tai ehkä kaikissa yrityksissä ei ole halua ja kykyä purkaa auki ja työstää itse kaikkea sitä, mikä tesseihin on aikojen saatossa pakkautunut.

Suurin syy neuvottelujen etenemiseen löytyy kuitenkin ihan muualta kuin neuvottelupöydistä. Suomen taloussuhdanne on edennyt hyvään suuntaan. Palkankorotuksista on helpompaa neuvotella nousukauden aikana.

Työntekijöitä auttaa neuvotteluissa myös voimistuva työvoimapula ja työnantajien halu näyttää, että uusi, hajanainen malli myös toimii.

Kuitenkin olettaa sopii, että puheet ja teot vielä kovenevat.

Keväällä käynnistyy julkisen alan neuvottelukierros. Vaikka julkiset työnantajaliitot eivät olekaan ilmaisseet halustaan luopua valtakunnallisista työehtosopimuksista, ovat ennakkotunnelmat kireät.

Koronapandemian etulinjassa työtä paiskineet hoitajat eivät tällä kertaa taida ottaa kuuleviin korviin puheita palkkamaltista.

Kun vastaavanlaista, pitkäaikaista ärtymystä palkkakuoppaan jäämisestä on havaittavissa myös muun muassa lastentarhanopettajien keskuudessa, voi povata, että suurimmat väännöt syntyvät naisvaltaisten alojen istuessa neuvottelupöytiin.

Koronapandemian etulinjassa työtä paiskineet hoitajat eivät tällä kertaa taida ottaa kuuleviin korviinkaan palkkamalttipuheita.

Paperiliitto uhkaa metsäyhtiö UPM:ää lakolla niissä yksiköissä, joissa ei ole työehtosopimuksia. Lakkouhka on perinteinen kirittäjä sopimukseen pääsemiseksi. Arkistokuvassa ammattiliitto Pron lakkovahdit Petri Häggqvist ja Tuula Törmä osallistuivat Corenson Porin kartonkitehtaan portilla metsäteollisuuden laajaan työtaisteluun viime vuoden tammikuussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut