Satakunta: Sote-uudistus askarruttaa kuntia - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Satakunnan sote-kone, älä hyydy, älä hyydy nyt!

Kuntapäättäjät kokevat sote-uudistuksesta epävarmuutta. Hyvinvointialueen valmistelijat uskovat lähes kaiken sujuvan sulavasti.

23.10. 3:00

Sote-uudistus merkitsee sitä, että koko Satakunnassa siirtyy noin 10 000 työntekijää hyvinvointialueen palvelukseen. Osalle heistä siirto on itsestäänselvyys. Joidenkin kohdalla roolitusta joudutaan pohtimaan.

Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että jos työntekijä tekee entuudestaan sote-puolen töitä 50 prosenttia tai yli, niin suunta hyvinvointialueen palvelukseen on selvä. Kaiken tämän määrittely aiheuttaa kuitenkin valtavaa epävarmuutta henkilöstössä.

Kiinteistöistä hyvinvointialueen käyttöön siirtyy neliömäärä, joka vastaa 5 600 kappaletta 80 neliömetrin asuntoa. Kuntien täytyy yhtiöittää koko hyvinvointialueelle vuokrattava kiinteistömassa. Niin ikään yhtiöitettäviksi tulevat ne kuntien puhtaus- ja ruokapalvelut, joita hyvinvointialue käyttäisi.

Mutta sujuuko kaikki hyvin? Takuuvarmoja ongelmia on tiedossa erilaisissa tukitoiminnoissa, jotka kunnan puolella limittyvät sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta palvelevat muitakin toimialoja. Henkilöstöä on näissä vaikea laskea vuohiin ja lampaisiin, kunnan työvoimaan vai hyvinvointialueen työvoimaan.

Jos ruokapalvelukeskus toimittaa ruoan kunnalle jäävän sivistystoimen koululaisille ja samaan aikaan hyvinvointialueen ikäihmisille, pitääkö keittäjän vaihtaa paitaa soppakattilalta toiselle siirtyessään? Entä jääkö kunnan käsiin 15 toimistotyöntekijää, jotka kaikki tekevät sote-töitä 30 prosenttia, mutta eivät sitä selkeää 50 prosenttia? Joutuuko työntekijä siirtymään tutusta työpisteestään toiselle puolelle kaupunkia tai jopa maakuntaa?

Sote-uudistusta on Satakunnassa askarreltu pitkään ja hartaasti. Vuonna 2016 Satasoteen paneuduttiin tarralapuin. Kun uudistus on nyt vihdoin toteutumassa, tuntuu siltä, että kunnille tapahtumien nopeus tuli sittenkin yllätyksenä.

Porin kaupunginvaltuuston puolueryhmien välinen valtuustosopimus näki päivänvalon viime tiistaina. Sopimuksen sisällössä erikoista oli se, että siitä käytännössä unohdettiin vuosikymmenten mullistavin tapahtuma eli hyvinvointialueen muodostuminen.

Valtuustosopimukseen asia tyydyttiin kirjaamaan lauseella: ”Varmistamme perusturvan ja pelastustoimen laadukkaan toiminnan ja sujuvan siirtymisen hyvinvointialueelle.” Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen (sd.) perusteli mitäänsanomatonta kirjausta sillä, että sote-siirtymän todellisista vaikutuksista ei vielä tiedetä. Asiaa ei nostettu isommin esille, jotta paperissa eivät olisi ”väärä kuva, väärät luvut ja väärät tiedot”.

Satasoten väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja, Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä puolestaan arvioi, että valmistautuminen toimintojen siirtoon hyvinvointialueille on kuntapuolella hyvässä hoidossa.

Hänen mukaansa kunnissa tiedetään jo nyt ainakin 90-prosenttisesti muutoksen vaikutukset talouteen ja toimintoihin. Talous- ja henkilöstövaikutukset osataan kunnissa laskea, ja vain pieni osa tuo valmistelussa päänvaivaa.

”Siinä mennään marginaaleihin”, Aro-Heinilä toteaa.

Ristiriita kunnan luottamuspäättäjien ja hyvinvointialueen valmistelijoiden käsityksissä sote-uudistuksen ennakoitavuudesta on ilmeinen.

Sotkuja on tietenkin kyettävä ratkaisemaan maalaisjärjellä: yhtiöitetyt toiminnot voivat palvella sekä kuntaa että hyvinvointialuetta. Digitaalinen yhteiskunta ei ole sidottu työhuoneeseen, ja ihmisten tehtäväjakoa voidaan muuttaa.

Muodostuvien ongelmien välttäminen kokonaan on todennäköisesti kuitenkin mahdottomuus.

Oleellista on, että uuden koneiston todennäköisesti nykien tapahtuva käynnistyminen tapahtuu siten, etteivät tavallisen ihmisen palvelut keskeydy. Satakunnan sote-kone, älä hyydy!

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut