Pori ottaa lainaa, kuten koko muu maailma tekee - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Pori ottaa lainaa, kuten koko muu maailma tekee

Koronaelvytyksellä vältettiin onnistuneesti taloudellinen kriisi ja näyttää siltä, että elvytykselle ei hevin tule loppua.

16.10. 3:00

Pori ottaa ensi vuonna jopa 40 miljoonaa euroa lisää lainaa – eikä paina missään.

Nyt ei puhuta talouden sopeutustoimista tai rakenteellisista uudistuksista, vaan termeissä on jopa väljähtynyt sävy. Lainarahaa perustellaan nyt investoinneilla.

Ja miksi lainaa ei otettaisi, kun näin tekevät kaikki muutkin?

Sanna Marinin hallitus näyttää esimerkkiä kotimaassa. Tarpeellinen ja paikallaan ollut koronaelvytys jatkuu edelleen.

Hallitus on luvannut hövelisti korvata koronakulut kunnille täysimääräisinä, eikä lisävelan ottaminen ole tuottanut ongelmia.

Etäisesti kulukurilta tai rahoituksen leikkauksilta näyttäneet hankkeet on nopeasti peruttu julkisen paineen edessä.

Rahaa on liikkeellä myös Euroopassa. Paljon.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta on luvassa 1,6 miljardia euroa vuosille 2021–2027.

Satakunnan osuus tästä potista on 91 miljoonaa euroa.

Tämän päälle tulevat kansalliset toimet, joista on kuultu muun muassa Ranskasta ja Hollannista.

Vihreään siirtymään suorastaan työnnetään rahaa säkkikaupalla. Akkumateriaaleihin ja -teknologiaan keskittyvä teollisuus on kuumentunut niin, että vastaavaa ei ole nähty vuosikymmeniin.

Yhdysvalloissa kaikki on tunnetusti vielä suurempaa. Edustajainhuone hyväksyi jo kevättalvella 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketin ja viime viikolla senaatti päätti nostaa maan velkakattoa väliaikaisesti.

Suomalaisille velanotolla on huono kaiku, mutta velka ei ole pelkästään huono asia.

Velalla voidaan rahoittaa investointeja ja parantaa tuottavuutta.

Koronaelvytys osoitti, että pystyimme velalla välttämään taloudellisen kriisin. Houkutus jatkaa samalla tavalla on ilmeinen.

Velkaa ja velkaantumista ei enää kauhistella, vaan mietitään, mitä niiden avulla saadaan aikaan.

Ongelma on, että me emme usein tiedä, mikä investointi on kannattava ja mikä ei.

Pori tarvitsee lainarahaa suoriutuakseen investoinneista, jotka ovat lähinnä uudisrakennuksia. Suurimpina ovat Pohjois-Porin ja Vähänrauman monitoimitalojen rakentamiset.

Aika vaikea päätetyistä hankkeista on luopua tai hakea vastaavia säästöjä muusta toiminnasta. Veronkorotusten tie käytiin loppuun jo viime valtuustokaudella.

Jos kaupunki ottaisi lainaa lisää mainitut 40 miljoonaa, niin se tekisi 478 euroa lisää asukasta kohden. Lukua ei kannata ottaa annettuna, sillä lainamäärä on maksimi, jota ei välttämättä kokonaan nosteta.

Jos laina vietäisiin kotitalouksiin, niin nelihenkiseltä perheeltä se tekisi vajaa pari tuhatta euroa, mikä on merkittävä summa.

Porin lainakanta asukasta kohden oli viimeksi tilinpäätöksessä 3404 euroa.

Vertailun vuoksi 50 000–100 000 asukkaan kuntien vastaava keskiarvo oli 3876 euroa asukasta kohden.

Porin lainamäärä on vertailussa hyvin keskiarvon tuntumassa, vaikka mukaan laskisi lisälainan kokonaisuudessaan.

Ongelma on, että me emme usein tiedä, mikä investointi on kannattava ja mikä ei.

Porin kaupungin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa tulos jää 6,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut