Eurajoen bakteerisaastuminen on syytä selvittää - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Eurajoen bakteerisaastuminen on syytä selvittää – yksittäistapaukseksi leimaaminen ei riitä selitykseksi

Eurajoen elokuisen bakteeriongelman syyksi osoitettiin broilerinlanta. Siinä tapauksessa ongelma voi olla yleinen.

11.9. 3:00

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys vaatii toimenpidehakemuksellaan joen elokuisen bakteerikuormituksen selvittämistä. Yhdistys esittää tutkimuksen käynnistämistä suolistoperäisten bakteerien säilymisestä maaperässä lannan peltolevityksen vuoksi.

Yhdistys lähetti 4.9. päivätyn hakemuksensa asianmukaisiin ministeriöihin, viranomaisille ja tutkimuslaitoksille ja se nousi julkisuuteen alkuviikosta. Vesiensuojeluyhdistys lähti asian kanssa liikkeelle laajalla jakelulla, koska kyseessä voi olla Eurajokea laajempi ongelma.

Ympäristöministeriö ehätti kommentoida asiaa sanomalehti Länsi-Suomen pyynnöstä jo samalla viikolla (verkossa 9.9. ja printissä 10.9.). Ministeriön virkaväen mukaan kyse on yksittäistapauksesta.

Kommentti kuulostaa harkitsemattomalta.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen on määrä antaa vesiensuojeluyhdistyksen hakemuksesta virallinen lausunto lähiaikoina.

Ympäristöviranomaisten selvitysten mukaan Eurajoen korkeat suolistobakteeripitoisuudet johtuvat pääasiassa jo keväällä levitetystä broilerinlannasta.

Eurajoen vedestä tutkitaan suolistobakteerien pitoisuuksia rutiininomaisesti kuusi kertaa vuodessa. Ala-Satakunnan ympäristölautakunnan esityslistalle (7.9.) oli kirjattu tiedoksi, että Eurajoen korkea bakteeripitoisuus tuli esiin, koska Eurajoki on poikkeuksellisen tutkittu joki.

– On todennäköistä, että vastaavaa vesistökuormitusta esiintyy muuallakin Suomessa alueilla, jossa karjanlantaa käytetään lannoitteena, esityksessä todetaan.

Esimerkkinä mainitaan 2020 Huittisten Kourajoen kuormitus lannanlevityksen seurauksena.

Vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Varjonen muistaa vastaavia tapauksia Eurajoesta aiemmilta vuosilta. Lisäksi hänen tietoonsa on tuotu vastaava tapaus Ikaalisista.

Hämmästyttävää olisi, jos nämä olisivat ainoat tapaukset.

Eurajoki saa alkunsa Pyhäjärvestä ja kulkee ensin Kauttuan ruukin alueen läpi.

Voidaan kysyä, onko tässä mitään laajamittaista ongelmaa. Jokiveden käyttökielto kasteluun ja uimiseen saattaa kuulostaa rajatulta harmilta.

Jokivettä kuitenkin käytetään moninaisin tavoin lähiseudulla. Raumalla Eurajoen vedestä tehdään juomavettä.

Eurajoen varrella on paljon avomaan kasteluviljelyä ja kasvihuoneviljelyä. Lisäksi lähiseudulla on merkittävää elintarviketeollisuutta, joka käyttää paikallisten maatilojen raaka-aineita. Kokonaisuuteen liittyy myös broilerinkasvatus, jonka lanta osoitettiin nyt syyksi, joskin jotenkin ainutkertaisena tapauksena.

Eläinten lantaa ajetaan pelloille muuallakin kuin Pyhäjärvi-seudulla.

Tässä maailmantilanteessa mikrobeihin liittyviä ongelmia ei ole varaa katsoa läpi sormien. Selitystä yksittäistapauksesta ei ole syytä hyväksyä. Asia on tutkittava tarkasti.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: