Koronavirusrajoitteiden vaikutusta rikollisuuteen on tutkittava - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Koronavirusrajoitteiden vaikutusta rikollisuuteen on tutkittava – sosiaalinen rajoittaminen on ollut yllättävä ihmiskoe, josta voidaan ottaa arvokasta oppia

Rähinäviinaa ei sentään voi koronaviruksen piikkiin laittaa.

14.7. 9:20

Kun koronaviruksen suurimmat akuutit vaikutukset ihmisten elämään on tulevaisuudessa saatu rokotusten avulla poistettua, on aika kääntää katse menneisyyteen.

Mielenkiintoinen aspekti liittyy rikollisuuteen. Tutkijoiden on syytä tutkia tarkasti, miten sosiaalinen eristäminen, lomautusten tuoma rahapula ja monet muut koronaviruspandemian tuomat lieveilmiöt ovat vaikuttaneet rikollisuuteen.

Vuonna 2020 rikoslakirikosten määrä kasvoi Satakunnassa lähes 27 prosenttia. Sen sijaan väkivaltarikosten määrä kasvoi vain viisi prosenttia.

Tilastot ovat tilastoja. Väkivaltarikosten kehityksessä näkyy todennäköisesti se, että ravintolaliiketoimintaa on rajoitettu merkittävästi.

Erona ravintolaympäristöön on se, että kaikki kotien seinien sisässä vaihdetut nyrkiniskut eivät milloinkaan päädy poliisin tietoon.

Kriminaalipsykologiselta kantilta on kiinnostavaa selvittää, miten sosiaalinen eristäminen on vaikuttanut väkivaltarikoksiin ja ennen kaikkea rikollisiin.

Kun ravintoloihin on vihdoin päässyt ja niissä on saanut viettää aikaa tuttuun pilkkuun asti, on helppo kuvitella patoutumien purkautuvan väkivaltaisina purskahduksina.

Kun pandemiasta päästään, on syytä tutkia miten rajoitukset ovat vaikuttaneet esimerkiksi väkivaltaisuuden lisääntymiseen.

16-vuotias poika kävi Yyterissä poliisin kimppuun ja uhkasi tappaa. Tekijällä ei tiettävästi aiempaa rikostaustaa.

Porissa epäillään kolmekymppisen miehen puukottaneen itselleen ennestään tuntematonta miestä Eteläkauppatorilla. Tekijällä ei tiettävästi aiempaa rikostaustaa, ainakaan Satakunnassa.

Poliisi on tutkinut epäiltyä törkeää pahoinpitelyä, jossa nuori poika joutui yllättäen aikuisten hakkaamaksi Porin Sirkustorilla. Samaista seuruetta on epäilty toisestakin pahoinpitelystä samassa paikassa samana päivänä.

Lisäksi Porissa on tapeltu ravintoloiden edustoilla ja kaduilla. Jurrissa nujakointi ei tietenkään ole mikään korona-ajan ilmiö. Rähinäviinaa ei sentään voi koronaviruksen piikkiin laittaa.

Kiinnostava kysymys onkin se, miten sosiaalisten kontaktien puute vaikuttaa väkivaltarikosten taustalla.

Lounais-Suomen poliisilaitos tiedottanee vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan rikostilastoista lähiviikkoina. Niistä saadaan jälleen osviittaa korona-ajan ilmiöistä.

Numeroiden taakse on kuitenkin porauduttava laadullisin tutkimuksin, joissa pureudutaan rikosten juurisyihin ja erityisesti ensimmäisen kerran rikokseen syyllistyvien henkilöiden näkemykseen omista vaikuttimistaan.

On selvitettävä, millaista henkistä pahoinvointia ja jopa mielenterveysongelmia sosiaalinen eristäminen on aiheuttanut ja miten pahoinvointi on purkautunut rikollisuutena.

”On kiinnostavaa selvittää, miten sosiaalinen eristäminen on vaikuttanut väkivaltarikoksiin ja ennen kaikkea rikollisiin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: