Pääkirjoitus: Kun aika koittaa, koronakriisin kokemukset ja seuraukset on tutkittava juurta jaksain - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Korona opettaa – kun aika koittaa, kriisin kokemukset ja seuraukset on tutkittava juurta jaksain

Kansakunnan kollektiivinen mieliala on yksi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Sen laskut ja nousut ovat olleet yhtä vuoristorataa.

3.4. 3:00

Psykologisen rautalankamallin mukaan ihminen kokee traumaattisessa kriisissä tietyt vaiheet.

Tyypillinen ensireaktio on lamaannuttava shokki. Sitä voivat seurata tapahtuneen kieltäminen, omaan kuoreen vetäytyminen, häpeä, ahdistus ja viha sekä lopulta asian passiivinen hyväksyminen ja toivo uuden elämän alkamisesta.

Samankaltaisia piirteitä – joskin hieman eri järjestyksessä – voi havaita kansalaisten kollektiivisessa suhtautumisessa koronakriisiin.

Pandemian pitkittyessä yleiset mielialat ovat muuntuneet kuin itse virus. Ensijärkytystä seurasivat epäusko, hysteria, toiveikkuus ja pettymys. Sitten pitkää ja pimeää talvea leimasivat epätoivo, turhautuminen, välinpitämättömyys ja kyräily.

Nyt eletään taas orastavan toivon aikaa. Kesä on edessä, ja rokotusten sekä rajoitusten odotetaan vähitellen tehoavan. Viimekeväiseen tapaan pahimman uskotaan olevan ohi viimeistään elokuussa.

Pandemian alkuvaiheessa päättäjät ja asiantuntijat olivat kaikissa maissa hankalan haasteen edessä.

Uudesta koronaviruksesta ja sen käyttäytymisestä oli vähän tietoa, eikä epidemiologisen suurkriisin hallinnasta ollut 2020-luvun yhteiskuntaan soveltuvia kokemuksia. Päätöksenteossa piti improvisoida. Ei ollut manuaalia josta katsoa, miten juuri nyt pitää toimia.

Vielä helmikuun 2020 lopulla Suomen hallitus tyytyi toppuuttelemaan tilannetta: ”paniikkiin ei ole aihetta, mutta peskää käsiänne ja yskikää hihaan”.

Jo parin viikon kuluttua maassa oli täysi rähinä päällä. Valmiuslaki tuli voimaan 17. maaliskuuta ja Uusimaa suljettiin 28. maaliskuuta. Mielialabarometri pamahti ensin punaiselle ja alkoi sitten vilkkua uudenlaisen yhteisöllisyyden signaalina.

”Kaikki yllättänyt koronapandemia on laajuudeltaan, kestoltaan ja seurauksiltaan mittavin viime sotien jälkeen syntyneitä suomalaisia koetellut kriisi.”

Olosuhteisiin nähden Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt hyvää työtä. Sitä ei voi faktaperustein kiistää varsinkaan, jos Suomen koronakehitystä verrataan vaikkapa naapurimaiden Ruotsin ja Viron tilanteisiin.

Hallituksen pahimmille epidemia-alueille esittämä liikkumisrajoitusesitys oli kuitenkin sekavuudessaan absurdi. Se oli floppi.

Jos Yle ei olisi ehtinyt lopettaa ajankohtaissatiiriaan Noin viikon studiota, ohjelman käsikirjoittajat olisivat saaneet herkutella eri osoitteissa asuvien pariskuntien tapaamisoikeuksilla ja pääministerin kieltämillä koriste-esineostoksilla.

Kuten historiantutkija Samu Nyström muistutti tässä lehdessä vuosi sitten, sellaisilla kielloilla on tapana vuotaa, jotka eivät ole helposti perusteltavissa ja joiden vaikuttavuus on mahdollista kyseenalaistaa.

Myös rajoitusten pitkittymisellä on vaikutusta. Kriisin alkuvaiheessa arkielämän rajaaminen tapaa sujua melko helposti. Poikkeusjärjestelyjen jatkuessa niistä aletaan kuitenkin lipsua varsinkin, jos uhka ei omalla kohdalla konkretisoidukaan ja kyseessä on jossain määrin abstrakti vaara.

Yksi kuva kertoo enemmän. Korona-aika on ollut muun muassa tämän näköistä.­

Kaikki yllättänyt koronapandemia on laajuudeltaan, kestoltaan ja seurauksiltaan mittavin viime sotien jälkeen syntyneitä suomalaisia koetellut kriisi.

Olennaista on, että elämän joskus normalisoiduttua se läpivalaistaan tehokkaasti muistakin kuin terveysturvallisuuden näkökulmasta.

Muun muassa päätöksentekoprosessit, varautumissuunnitelmat ja elinkeinoelämän ja talouden turbulenssit sekä työhön, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät myllerrykset pitää analysoida perusteellisesti. Sama koskee luovien alojen ja urheiluelämän selviytymistä tai selviytymättömyyttä sekä kansalaisten mielialoja.

Jos kriisistä haetaan hyviä puolia, se antaa meille hyödyllistä oppia tulevia koettelemuksia varten.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?