Sote-uudistuksessa poliittinen läpimurto ja ratkaisu hallituksessa - Pääkirjoitukset - Satakunnan Kansa

Sote-uudistuksessa poliittinen läpimurto taas kerran

21.10.2017 3:00

Mennyt viikko toi taas kerran läpimurron sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteellisessa uudistamisessa. Vuorossa olivat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen ja keskustan ryhmäveturi Antti Kaikkonen. He astelivat ryhmähuoneista kameroiden eteen ja kertoivat hallituksen saavuttaneen linjasovun valinnanvapauslainsäädännössä ja palveluja käyttävien asiakassetelijärjestelmästä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle vuoden 2020 alusta ja valinnanvapaus käyttää joko julkisia tai yksityisiä palveluja tulee voimaan vaiheittain. Kansalaisille annetaan yhteiskunnan rahoittama palveluseteli, jolla voi hankkia tarvitsemiaan palveluja.

Kovaa poliittista vääntöä näytti olevan setelin käyttörajoista ja siitä miten se ohjaa palvelujen käyttöä. Kritiikin yhtenä kärkenä on ollut, että kansalle jaettavat palvelusetelit voisi avata rajattoman piikin veronmaksajien laskuun.

Isot taloudelliset arvot ovat pelissä ilman palvelujen lisäyksiä tai uusia vapauksia: julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuiset kustannukset ovat noin 18,5 miljardia eli 18 500 miljoonaa euroa (lähde: sosiaali- ja terveysministeriö). Ymmärrettävästi moni pyrkii jaolle rahasäkille.

Eduskunnalla on vaativa tehtävä valtaisan sote-lainsäädännön maaliin viemisessä ja sen arvioimisessa mihin seurauksiin ja vaikutuksiin pykälät lopulta johtavat. Hyvä on myös muistaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eli palvelujen turvaaminen tasapuolisesti koko maassa ja kustannusten hallinta.

Eduskunnan rinnalla maakunnat ja kunnat asemoivat palvelujaan mahdollisimman edullisiin asemiin, kun suuri sote-uudistus koittaa 1.1.2020. Esimerkkinä on Eurajoki, jonka huolena ovat vanhustenhoidon lähipalvelut Luvian taajamassa ja epävarmuus Käenpesän palvelukeskuksen kelpoisuudesta maakunnalliseen järjestelmään.

Eurajoki toivoo yksityistämisen ja oman palvelusetelijärjestelmän ratkaisevan Käenpesän ongelman. Osana suunnitelmaa on, että yritys ostaa nykyiset tilat ja rakentaa kirkonkylään uudet toimitilat. Kumppaniehdokkaana on tarjouskilpailun perusteella Esperi Care Oy. Hankintamenettelyn keskeneräisyyden vuoksi hinta- ja kustannustietoja ei ole saatavissa.

Jos vastaavia ratkaisuja tehdään laajemmin, on vaikea nähdä miten sote-uudistuksen menojen hillinnän tavoitteet voivat toteutua. Eurajoen mallin mukaan yksityisen yrityksen on ladattava veloitettaviin kuluihin vanhan palvelukeskuskiinteistön hankintakustannus ja uuden rakentamisen investointikulut, käyttökulut sekä tuotto sijoittamalleen pääomalle.

Sote-uudistuksen monipolvisuuden ja epävarmuuksien vuoksi Eurajoen toiminta lähipalvelujen turvaamiseksi on hyvin ymmärrettävää. Vaihtoehtona on riski, ettei tiloiltaan ikääntynyt Käenpesä kelpaa maakunnallisen sote-keskuksen palveluvalikoimaan ja jää kunnan käsiin.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: